Puolue painaa uurnilla ehdokasta enemmän

24.3.2019 klo 10:09 Uutiset KD Lehti

Suomen vaalitapa korostaa ehdokasta, mutta henkilökeskeisyyttä usein liioitellaan, tutkijat arvioivat.

Puoluevalinta on avainroolissa, kun äänestäjät tutkailevat ehdokaslistoja huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Puolueen painoarvo eduskuntavaalien äänestyspäätöksessä on 2000-luvulla korostunut

1990-luvun alkuun asti puolueen valinta on ollut Suomen eduskuntavaaleissa ehdokkaan valintaa tärkeämpi ratkaisu. 1990-luvulla ehdokkaan merkitys lisääntyi merkittävästi, mutta vuosituhannen taitteen jälkeen puolueen painotus äänestyspäätöksessä on taas korostunut.

Suomen vaalitutkimusportaalin mukaan 2010-luvun eduskuntavaaleissa puolue painoi äänestyspäätöksessä jo hieman ehdokasta enemmän.

Sama suuntaus näkyy tammikuussa julkaistussa Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa.

Eduskuntavaalien ehdokaskeskeisyyttä liioitellaan usein, arvioivat e2 Tutkimuksen tutkijat.
– Ajatus siitä, että puolueen merkitys olisi heikentynyt viime vuosien aikana, ei pidä tilastojen valossa paikkaansa, sanoo valtiotieteiden tohtori Ville Pitkänen.

Puolueiden vetovoiman hiipumisesta on puhuttu paljon presidentinvaalien yhteydessä. Presidentti Sauli Niinistö valittiin toissa vuonna jatkokaudelle valitsijayhdistyksen kautta ja moni muukin ehdokas pyrki aktiivisesti häivyttämään puoluetaustaansa.

Samaan aikaan puolueita on arvosteltu näköalattomuudesta, aatteellisesta tyhjentymisestä ja kyvyttömyydestä uudistua.

Presidentinvaali on kuitenkin leimallisesti henkilövaali, jossa ehdokkaiden on kyettävä yhdistämään kansaa puoluerajojen yli.

Eduskuntavaaleissa puolueilla on edelleen iso merkitys. Puoluevalinnalla on väliä, koska se vaikuttaa muun muassa mahdolliseen hallituspohjaan.

Suomen vaalitapa on Euroopassa poikkeuksellinen

– Suomessa on 1950-luvulta lähtien noudatettu eduskunta- ja kuntavaaleissa niin sanottua avointa listavaalia. Puolueet vastaavat vaalipiirien ehdokasasettelusta, mutta äänestäjät valitsevat järjestyksen, jossa ehdokkaat menevät läpi.
– Suomen vaalitapa on poikkeuksellinen, sillä muualla Euroopassa on yleisesti käytössä puoliavoin tai suljettu listavaali. Tällöin puolueet päättävät ainakin osittain myös ehdokkaiden läpimenojärjestyksen.
– Suomen vaalitapa suosii ehdokkaita, joilla on varaa panostaa kalliisiin kampanjoihin lyödäkseen itsensä läpi. Saman puolueen ehdokkaat joutuvat kilpailemaan samassa vaalipiirissä tiukasti keskenään, mikä voi hämärtää puolueiden keskinäisiä eroja.
– Suomessa on ajoittain esitetty siirtymistä puoliavoimeen listavaaliin. Se voisi tuoda puolueiden väliset erot selvemmin esiin. Arvostelijoiden mielestä listavaali antaisi liikaa valtaa puolueelle ja ottaisi sitä pois äänestäjiltä. Äänestysaktiivisuus voisi laskea ja puolueet etääntyisivät äänestäjistä entisestään.
– Politiikan tutkijat ovat pitäneet esillä ns. hybridimallia, jossa äänestäjät voisivat edelleen toimia kuten nykyisin eli äänestää sekä ehdokasta että puoluetta. Tämän lisäksi voisi äänestää pelkkää puoluetta, ellei sopivaa ehdokasta löydy.
– Vaalijärjestelmän uudistaminen on vaikeaa, sillä puolueilla on hyvin erilaiset intressit riippuen siitä, mitä ne arvioivat uudistuksen vaikuttavan niiden omaan äänestäjäkuntaan.

Lähde: STT