Puolueet ovat esillä tuoreissa vaalikoneissa aiempaa näkyvämmin, arvioi politiikan tutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta.

Borgin mukaan puoluepainotus näkyy muun muassa siinä, että osa vaalikoneista kertoo, kuinka paljon yksittäisen ehdokkaan vastaukset eroavat saman puolueen muista vastauksista.

Suurin osa vaalikoneiden käyttäjistä ei etsi koneista suosituinta ehdokasta, vaan tyypillinen käyttäjä etsii lisätietoa itselleen läheisistä ehdokkaista

Ehdokkaiden tarjoamilla perusteluilla vastauksiinsa on yhä merkittävä rooli. Borg kertoo, että suurin osa vaalikoneiden käyttäjistä ei etsi koneista suosituinta ehdokasta, vaan tyypillinen käyttäjä etsii lisätietoa itselleen läheisistä ehdokkaista.

Osa vaalikoneiden käyttäjistä käy lukemassa suoraan ehdokkaiden tarjoamat perustelut vastaamatta itse lainkaan kysymyksiin.

Vaalikoneiden kysymysten kannattaa olla tarpeeksi yksinkertaisia. Borg pitää huonoina kysymyksinä sellaisia, jotka ovat monitulkintaisia, epäselviä tai turhan johdattelevia.

Vaaleista toiseen vaalikoneissa kysytään esimerkiksi suhtautumista tasa-arvoon tai perinteisiin arvoihin, kuten kotiin, uskontoon ja isämaahan. Borg sanoo, että arvokysymyksillä on paikkansa.

Samojen kysymysten toistaminen uudestaan ja uudestaan tarjoaa myös mahdollisuuden vertailla vastauksia aiempiin vaaleihin.
– Samaan aikaan pitää muistuttaa siitä, että politiikka ei ole mielipidekyselyihin vastaamista. Vaalikone on instrumentti, jolla pelkistetään todella paljon asioita, Borg kertoo.

Vaalikoneiden suosio on vuosien mittaan kasvanut. Borg, HS ja Yle ovat mukana Vaalikoneet 2020 -hankkeessa, jossa tutkitaan suomalaisten vaalikoneiden käyttöä ja merkitystä.

Hankkeessa on todettu, että vaalikoneiden vaikutusta äänestyspäätöksiin on vaikea tutkia luotettavasti.

Borg kertoo kyselyiden osoittaneen, että vaalikoneiden merkitys erityisesti alle 30-vuotiaille on suuri.
– Näistä yli puolelle vaalikoneilla on merkittävää vaikutusta sille, ketä ehdokasta äänestää, Borg sanoo.

Vaalikoneita käytössä yli 20 vuoden ajan-suomalaiset edelläkävijöitä

– Euroopan ensimmäinen verkkosovellus otettiin käyttöön Suomessa EU-vaaleissa 1996.
– Myös puolueet ja ehdokkaat innostuivat vaalikoneista jo varhain.
– Ehdokasta painottava vaalijärjestelmä on luonut kysyntää vaalikoneille.
– Käyttäjiä on suhteellisen paljon. Tutkimuksen mukaan 35–50 prosenttia äänestäjistä käyttää ainakin yhtä vaalikonetta ennen vaaleja.
– Presidentinvaaleissa 2018 useimmat käyttäjät pitivät vaalikoneita hyödyllisinä, mutta silti lähinnä ajanvietteenä.

STT