Malmin lentoaseman lentotoiminnan jatkamisen puolesta taistelevat saivat ilon pilkahduksen, kun ympäristöministeriö palautti Malmin lentoaseman rakennussuojeluasian ELY-keskukselle.

Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus joutuu uudelleen käsittelemään Malmin lentoaseman rakennussuojeluasian. Päätös palautettiin, sillä siitä ei käy riittävästi ilmi, miten ELY-keskus on päätöstä tehdessään soveltanut lakia rakennusperinnön suojelemisesta.

Päätöksen riittävä perustelu on tärkeää, sillä rakennussuojeluasiat ratkaistaan kokonaisharkinnan perusteella. Siinä otetaan huomioon oikeudellisten seikkojen lisäksi muun muassa yleisen ja yksityisen edun kannalta olennaiset olosuhteet.

Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen on julkisuuteen kertonut olevansa tilanteen saamasta käänteestä sekä helpottunut että onnellinen.

– Keskustelu Malmin lentoaseman tulevaisuudesta palaa nyt lähtöruutuun, ja asia on nyt täysin avoin. Vaarantamiskielto turvaa rakennukset ja ympäristön, ja toivomme kaupungin nyt sallivan kulttuuriympäristöön oleellisesti kuuluvan ilmailutoiminnan jatkuvan tilanteen näin muututtua, Hyvönen toteaa.

Hyvönen uskoo, että suojelun eteneminen avaa hyvän mahdollisuuden lähteä kehittämään lentoasemasta Suomen älykkään ilmailun kehityskeskusta.

Malmi on parhaiten säilynyt toista maailmansotaa edeltävän ajan lentoasema. Suojelun myötä Malmista voi tulla merkittävä kulttuurikohde ja jopa maailman ensimmäinen vain sähköisen matkustajaliikenteen kenttä. – Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen

– Sijainti pääkaupungissa on selkeä etu kansainvälisessä kilpailussa, ja Malmista voi tulla merkittävä kevyen lentoliikenteen hubi.

– Malmi on parhaiten säilynyt toista maailmansotaa edeltävän ajan lentoasema. Suojelun myötä Malmista voi tulla merkittävä kulttuurikohde ja jopa maailman ensimmäinen vain sähköisen matkustajaliikenteen kenttä. Lentotekniikan nopea kehitys edellyttää ja mahdollistaa lentoasemalle merkittävän position tulevaisuuden älykkäässä liikkumisessa ja lentokoulutuksessa, toteaa Malmin lentokentän ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen.

Malmin lentotoiminnan jatkumisen puolustajat sekä kulttuurihistoriallisesti täysin ainutlaatuisen kentän ja sen rakennusten suojelua toivovat ovat olleet tyrmistyneitä siitä, että Helsingin päättäjät eivät ole pitäneet Malmin lentotoimintaa tärkeänä vetovoimatekijänä pääkaupungille.

Lisäksi viime viikkoina on noussut esiin, että sen lisäksi, että Malmin lentokentän maa on suopohjaisena asuntojen rakentamiskohteeksi järkyttävän kallis, myös maaperässä on huomattavan suuria ja taloudellisesti merkittäviä riskejä.

Helsingin Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuustoryhmä on voimakkaasti tukenut Malmin lentotoiminnan jatkumista ja vastustanut kentän alasajoa. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sekä espoolaiskansanedustaja Antero Laukkanen ovat näkyvästi tukeneet Malmin lentokentän säilyttämistä ja lentotoiminnan jatkamista.

– Malmin lentokenttäpäätös pitää käsitellä uudestaan, toteaa kansanedustaja Antero Laukkanen.

Kentän muuttaminen asuntokäyttöön on ihmisten terveydelle haitallista ja erittäin kallista. Maa-alueita ei saada koskaan riittävästi neutralisoitua. – KD-kansanedustaja Antero Laukkanen

– Kentän muuttaminen asuntokäyttöön on ihmisten terveydelle haitallista ja erittäin kallista. Maa-alueita ei saada koskaan riittävästi neutralisoitua, Laukkanen toteaa viitaten tutkimustulokseen, jossa alueelle tehdyissä kairauksissa paljastui maaperässä olevan rikkihappo- eli sulfidisavea.

Geologian tutkimuskeskuksen mukaan se on Suomen pahimpiin ympäristöongelmiin kuuluvaa ainesta.

Vaikka  kentän alueelta poistettaisiin vaaralliset savikerrostumat, tulisi rakennushanketta rasittamaan lisäksi myös jättimäinen ilmastotaakka, joka muodostuisi valtaisaan betonipaalutukseen tarvittavasta sementtituotannosta.

Laskelmien mukaan alueen perustukseen tarvittavien paalujen valmistaminen vastaisi kolmasosaa koko Suomen vuotuisesta sementtituotannosta. Tämä puolestaan merkitsisi yli 350 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) hyväksyi Malmin lentoaseman suojeluesityksen hylkäämisestä tehdyn valituksen ja palautti asian ELY-keskukseen uudelleen valmistelua varten viime viikolla.

Sari Essayah muistuttaa, että Kristillisdemokraatit on tukenut Malmin lentokenttää ja lentotoiminnan säilymistä.

– Näin olemme tehneet niin kuntatasolla Helsingin kaupunginvaltuustossa kuin myös eduskunnassa kansalaisaloitteen muodossa, Essayah toteaa.

Malmin lentokentän kummi Sari Essayah allekirjoitti 2016 Lex Malmi -kansalaisaloitteen Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta. (Kuva Kristiina Kunnas)

Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Mika Ebeling: ”Uusi käänne avaa uusia mahdollisuuksia”

– Tämä uusi käänne on merkittävä kahdestakin syystä. Ensiksikin se avaa uusia mahdollisuuksia Malmin kentän säilyttämiseksi ja toiseksi se antaa nyt jatkoaikaa Malmin kentän käytölle.

– Koska juridiset ja hallinnolliset käännökset ovat ennalta-arvaamattomia, korostan että kuntalaisaloite Helsinki-Malmin lentokentän säilyttämisestä ilmailukäytössä on erittäin tärkeä. Uskon, että jos se saa riittävästi allekirjoituksia, saamme kunnallisen kansanäänestyksen ja Malmi pelastuu, toteaa Kristillisdemokraattien Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Ebeling.

Kuntalaisaloite kunnallisesta kansanäänestyksestä Helsinki-Malmin lentokentän säilyttämisestä ilmailukäytössä löytyy täältä

Malmin lentokenttä

Suomen vanhin siviili-ilmailun lentokenttä vihittiin käyttöön 15. toukokuuta 1938.

Malmin lentokentän ystävät ry:

Kokonaisharkinta Malmin lentoaseman suojeluesityksestä kuuluu asiaa hallintoviranomaisena käsittelevälle ELY-keskukselle, joka voi asiaa uudelleen käsitellessään hyväksyä tai hylätä esityksen. Ympäristöministeriö on asiassa valitusviranomainen, joka tarkastelee tehdyn päätöksen lainmukaisuutta.

Malmin lentoaseman ystävät ry esitti, että valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi todettu lentoasema rakennuksineen ja kiitorata-alueineen suojeltaisiin lailla rakennusperinnön suojelemisesta.

Liikennemääriltään Malmin lentoasema on edelleen Suomen toiseksi vilkkain. Finavian poistuttua vuoden 2016 lopulla on toiminta pysynyt samalla tasolla, ja vuonna 2018 kentältä tehtiin 38 397 operaatiota, joista suurin osa lentokoulutusta ammattilaisille ja harrastajille. Suomalaisen lentokoulutuksen mahdollisuuksien turvaaminen korostuu entisestään, kun valtion omistama lentokoulu Patria siirtää toimintansa Tampereen Pirkkalasta Espanjaan.