Suomalaisen ruuan puolustaminen on otettava kärkitavoitteeksi, eduskunnan maa-ja metsätalousvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen sanoo

4.5.2019 klo 13:00 Uutiset Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja tuore maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen vaatii, että suomalaisen ruuan puolustaminen on otettava kärkitavoitteeksi EU-puheenjohtajuuskaudella.

Kristillisdemokraattista edustaryhmää johtava Päivi Räsänen on tuore eduskunnan maa-ja metsätalousvaliokunnan jäsen.

Hän sanoo, että Suomessa on tulevaisuudessakin oltava mahdollista tienata elantonsa maanviljelyllä ja suomalaisilla pitää olla mahdollisuus syödä puhdasta, kotimaista lähiruokaa.

– Suomen pitää vaikuttaa aktiivisesti EU:n maatalouspolitiikan kehitykseen ja varmistaa, että erityisolomme huomioidaan,

Lisäksi tarvitaan pitemmän aikavälin uudistuksia alan kannattavuuden parantamiseksi, mikä edellyttää sekä kaupan että elintarviketeollisuuden osallistumista ja reilujen markkinatapojen aikaansaamista.

– Suomen peltojen on säilyttävä viljeltyinä. Kotimaisen maatalouden elinvoimaisuuden puolesta on taisteltava, Räsänen linjasi Hämeen piirin kevätkokouksessa  Lahdessa.

Kotimainen ruuantuotanto on Räsäsen mukaan edelleen tärkeää paitsi laadun ja turvallisuuden näkökulmasta, myös huoltovarmuuden ylläpitämiseksi.

Maatalous muodostaa kolmanneksen EU:n budjetista. Maataloustukia ollaan uudessa budjettiesityksessä leikkaamassa Suomen osalta jopa 420 miljoonaa euroa seitsemän vuoden kehyskauden aikana, mikä vastaa noin yhden vuoden Suomen koko maataloustuloa.

– Suomen pitää vaikuttaa aktiivisesti EU:n maatalouspolitiikan kehitykseen ja varmistaa, että erityisolomme huomioidaan, Räsänen muistuttaa.

Suomalainen maatalous on jo käynyt läpi radikaalin rakennemuutoksen parinkymmenen vuoden aikana. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on tuonut mukanaan paljon byrokratiaa ja isommat tilakoot. Vaikka EU:lla on yhteinen maatalouspolitiikka, sillä ei ole yhteistä ruokaturvaa.

Tuottajahinnat polkevat paikallaan, vaikka kaikki kustannukset kohoavat. Keskimääräinen viljelijän tuntipalkka jää alle viiteen euroon.

– Ei ole oikein, että kotimaisen tuotannon pitää kilpailla samoilla ehdoilla sellaisen ulkomailta tuodun ruoan kanssa, jota kasvatettaessa on käytetty huomattavasti enemmän kasvinsuojeluaineita, antibiootteja ja jossa eläinten hyvinvoinnista huolehditaan paljon huonommin kuin meillä.

Maatalousyrittäjät tarvitsevat Räsäsen mukaan vähemmän sääntelyä ja byrokratiaa, mutta parempia tieverkkoja ja tietoliikenneyhteyksiä.

– Biotalouden kehittämismahdollisuudet riippuvat täysin liikenneinfrastruktuurin kunnosta. Maaseudun teiden on kestettävä raskas liikenne, hän huomauttaa.