”Jos KD ei ole hallituksessa, paras paikka vaikuttaa Suomen puheenjohtajuuskaudella on EU-parlamentti”, Sari Essayah sanoo

7.5.2019 klo 09:17 Uutiset Samuli Rissanen

Sari Essayah aikoo ottaa paikan Euroopan parlamentissa mikäli tulee valituksi. – Jos KD ei ole hallituksessa, paras paikka vaikuttaa Suomen puheenjohtajuuskaudella on Euroopan parlamentissa, Essayah perustelee.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah aikoo ottaa paikan vastaan, mikäli tulee valituksi Euroopan parlamenttiin tulevissa eurovaaleissa.

– Meillä on täysi 20 ehdokkaan lista. Jos olen ensimmäinen, otan paikan vastaan.

– Minulle tärkeää on, että suomalaisen kristillisdemokraatin ääni kuuluu EU:ssa

– Minulle tärkeää on, että suomalaisen kristillisdemokraatin ääni kuuluu EU:ssa, Essayah kertoo YLE:n eurovaalihaastattelussa.

Hän sanoo, että puolen vuoden eduskuntavaalikampanjan jälkeen olisi ollut helpointa sanoa, että hoitakaa muut hommat. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi kuitenkin vaikuttaa ratkaisuun.

– Jos silloin ei ole hallituksessa, niin paras paikka vaikuttaa on EU-parlamentissa.

Tärkeimpiä asioita tulevalla parlamenttikaudella ovat Suomen erityisolot huomioiva maatalouden rahoitusratkaisu.

– Se on ykkösasia, jos mietitään maatalouden tulevaisuutta Suomessa.

Komissio on esittänyt tuntuvia leikkauksia maataloustukiiin.

Kristillisdemokraatit ovat käyneet hallitustunnustelija Antti Rinteen puheilla hallitustunnusteluihin liittyen.

– Olemme valmiita käymään neuvotteluja, kunhan hallitusohjelma ja puolueen arvot kohtaavat.  Varmasti on sellaisia kohtia, joista halutaan käydä syventäviä keskusteluja, Essayah sanoo.

Hän uskoo, että hallitustunnusteluissa ratkaisevia ovat taloutta ja työmarkkinoita koskevat kysymykset.

– Vaikea lähteä veikkaamaan, mutta sinipunan suuntaan näyttäisi, kun niin perinpohjaisesti käydään näitä tunnusteluja, Essayah arvioi.

Hallitustunnustelija Antti Rinteen EU-linja ei ole vielä Essayah’lle selvinnyt. Osittain se juontuu siitä, ettei eduskuntavaalien alla juuri EU-politiikkaa käsitelty, vaikka puhuttiinkin brexitistä.

Puolueet jakautuvat hänen mukaansa EU-politiikan suhteen kahteen kastiin; toiset kannattavat keskusvallan lisäämistä, toiset kunkin jäsenmaan itsemääräämisoikeutta ja omaa vastuuta.

Sdp:ssä on Essayah’n mukaan nähtävissä molempaa suuntausta. Jutta Urpilaisen kaudella korostettiin valtioiden omaa vastuuta, mutta ratkaisuissa luistuttiin EVM:n ja yhteisiin vakausvastuisiin.

Sdp:ssä on myös haluja edetä sosiaalisen pilarin suhteen, kohti yhteistä työttömyysvakuutusta, joka ei kristillisdemokraateille sovi.

Kristillisdemokraatit ovat halunneet kehittää sisämarkkinoita niin, että se tukee suomalaista työtä ja hyvinvointia.

Eurovaaleissa ääni KD:lle on ääni tällä hetkellä parlamentin suurimmalle poliittiselle ryhmälle EPP:lle, jonka on ytimessä on kristillisdemokratia.

EPP:llä on myös KD:lle mieluinen ehdokas Euroopan komission puhemieheksi. Hän on viime marraskuussa EPP:n Helsingin puoluekokouksessa valittu Manfred Weber.

Ei Turkin EU-jäsenyydelle ja turvapaikanhakijoiden sisäisille siirroille

– Turkilla ei ole edellytyksiä EU-jäsenyyteen. Lähentymisprosessi on osoittanut, että jäsenyyskysymys on poissuljettu, Essayah sanoo.

Hän muistuttaa Turkin kehityksestä, joka ei ole ollut oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien suuntaan.

Essayah muistuttaa Euroopan juutalais-kristillisestä perustasta.

Unkarin ja Puolan otteet ovat myös koetelleet yhteisiä eurooppalaisia arvoja.

Parlamentissa on otettu kantaa, että mailta voitaisiin kaventaa rahoitusta tai äänivaltaa, mikäli yhteisiä oikeusvaltioperiaatteita ei noudateta. Essayah’n mielestä rahoituksessa on ollut liian lepsua politiikkaa.

– Siinä pitää olla tiukempi, nyt kaikki rahat eivät mene siihen tarkoitukseen, johon ne on suunnattu.

Venäjän talouspakotteet on pidettävä voimassa, mutta EU:ssa voitaisiin tehdä enemmän esimerkiksi niiden maiden hyväksi, jotka pakotteista kärsivät.

Tällainen on Essayah mielestä Suomen maatalous, jonka saamia kriisitukia olisi voinut tulla enemmänkin.

Essayah kritisoi jyrkästi turvapaikanhakijoiden automaattista jakomekanismia, joka ruokkii ihmissalakuljetusta.

– On pohdittava, voisiko vastaanottokeskuksia tuoda EU:n ulkorajoille. Rajavalvonnan on oltava tiukkaa. Pitää estää, ettei ihmisiä lähtetä hukkumaan Välimereen.

Ilmastopoliitikassa on tärkeintä, että päästään maailmanlaajuisesti sopimuksiin. Essayah’n mukaan ei riitä, että pelkästään EU tekee äärimmäisen kunnianhimoista politiikkaan, joka ajaa suhteelisen puhtaan teollisuuden Intiaan ja Kiinaan.

– Meidän on tehtävä oma osamme unionissa, mutta ilmastokysymys ei tunne valtioiden rajoja, Essayah sanoo.

Essayah suhtautuu myönteisesti Kemin sellutehtaaseen; se on suomalaisten metsänomistajien hanke. Hän muistuttaa, että Suomessa on tehty hyvää metsäpolitiikkaa, joka on pidettävä kansallisissa käsissä.