Euroopan parlamentissa ääripäät voimistuivat

30.5.2019 klo 16:22 Uutiset Esa Erävalo

Liittovaltiokehityksen vahvimmat puolestapuhujat Vihreät ja ALDE vahvistuivat Euroopan parlamentin vaaleissa alustavien tulosten mukaan. Samoin vahvistuivat kansakuntien itsenäisyyttä ajavat puolueryhmittymät ECR, EFDD, ENF, sitoutumattomat ja muut uudet puolueet.

Oheisessa taulukossa liittovaltiokehityksen puolesta puhuvat ryhmät ovat ylimpänä ja ankarimmat kriitikot alimpana. Vaikka ryhmien sisällä on tässä keskeisessä asiassa hajontaa, järjestys perustuu 16.2.2017 äänestykseen. Siinä komission esityksiä euroalueen omasta budjetista ja valtiovarainministeriöstä sekä määräenemmistöpäätöksiin siirtymisestä kannattivat eniten Vihreät ja Alde. S&D ja EPP jakautuivat sisäisesti.

Eri parlamenttiryhmien jäsenten määrät edellisessä ja uudessa parlamentissa alustavan ääntenlaskennan jälkeen, lähde dpa-infocom. Puolueryhmistä ylimpänä ovat liittovaltiokehityksen kaksi innokkaita puolestapuhujaa, jotka kasvoivat 56 mepillä, ja alimpana neljä jyrkintä vastustajaa, jotka kasvoivat 50 mepillä. Siitä huolimatta parlamentti pysyi liittovaltiokehitykseen myönteisesti suhtautuvien ryhmien hallussa luvuin 506-206, jos ei oteta lukuun ryhmien sisäistä hajontaa ja jätetään heikentynyt GUE/NGL on tällä ulottuvuudella sijoittamatta.

Suomalaisista puolueista Sdp:n, Vihreiden, Kokoomuksen ja Rkp:n mepit kannattivat esityksiä, Keskustan ja Perussuomalaisten mepit vastustivat, Vasemmistoliiton meppi äänesti tyhjää. Jos KD:lla olisi ollut meppi, hänkin olisi vastustanut. Kuvio ja analyysi on Ajatushautomo Kompassin kirjasta EMU Mistä, minne, miksi?.

”Liittovaltiokehityksen” ajajat pyrkivät kasvattamaan EU:n budjettia, yhteisvastuullisia rahastoja ja lisäämään määräenemmistöpäätöksiä, eli voimistamaan keskusvaltaa jäsenmaiden kustannuksella.

EU-kriittisyyttä on monenlaista. On sisämarkkinoita ja sääntöperustaisuutta ajavaa rakentavaa kriittisyyttä ja on unionin hajottamiseen pyrkivää, repivää kriittisyyttä. Repivintä kritiikkiä ovat esittäneet EFDD ja ENF, joista EFDD-ryhmän johtaja Nigel Farage on Brexit-puolueensa kautta hajottamassa Euroopan unionia, eli pyrkimässä Ison-Britannian eron tekemiseen nopeasti lopulliseksi.

Riippuen eri puolueiden siirtymistä parlamenttiryhmien välillä, kuten Fideszin poistumisesta EPP-ryhmästä, ryhmien voimasuhteet vielä muuttuvat.

Keskiryhmät EPP ja S&D hävisivät, eikä niillä kaksistaan ole enää enemmistöä. Erityisen hankala on CDU/CSU:n ja Sdp:n rökäletappio Saksassa, jossa tulos heiluttaa hallitusyhteistyötä. Riippuen eri puolueiden siirtymistä parlamenttiryhmien välillä, kuten Fideszin poistumisesta EPP-ryhmästä, ryhmien voimasuhteet vielä muuttuvat.

Nyt aletaan rakentaa ryhmien välisiä liittoutumia, jotka päättävät EU:n huippuviroista. Esimerkiksi on mahdollista, että Vihreät, Alde ja S&D liittoutuvat, ja suurimman ryhmän EPP:n kärkiehdokkaasta Manfred Weberistä ei tule komission puheenjohtajaa.

Unionia hajottamaan pyrkivät ryhmät, entiset EFDD ja ENF, eivät liittoutumallakaan pääse kuin kolmanneksi suurimmaksi parlamenttiryhmäksi, vaikka osa ECR:n puolueista lähtisi mukaan. Muista ryhmistä monet ilmoittivat jo hylkäävänsä kaiken yhteistyön heidän kanssaan.

Kirjoittaja Esa Erävalo toimi 1989–2018 Kristillisdemokraateissa muun muassa päätoimittajana sekä poliittisena sihteerinä. Hän työskenteli avustajana Euroopan parlamentissa Sari Essayah’n meppikaudella 2009–2014.¨

Poliittinen jakauma jäsenmaittain, kun Euroopan parlamentti äänesti 16.2.2017 päätöslauselmasta koskien euroalueen budjettikapasiteettia. Plussaa äänestäneet kannattivat mm. euroalueen omaa budjettia, Euroopan valuuttarahastoa, jossa luovuttaisiin yksimielisyyspäätöksistä, ja nykyistä isompaa EU:n budjettia, eli ”liittovaltiokehitystä”.