Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman muistuttaa, että hoiva-alalle pyrkii entistä vähemmän suomalaisia ja krooninen hoitajapula vaivaa muitakin Euroopan maita, joten rekrytointi ei välttämättä onnistu muualtakaan.

Politiikassa eletään tällä hetkellä lomakautta, kun eduskunnan heinäkuun alussa alkanut istuntotauko jatkuu vielä elokuun ajan. Suomen uusi hallitus ole myöskään päässyt työssään vielä kunnolla käyntiin, kun parhaillaan meneillään oleva EU-puheenjohtajuus sitoo voimavaroja kotimaan politiikalta.

Kristillisdemokraattien puoluehallitukselle poliittisen tilannekatsauksen pitänyt kansanedustaja Peter Östman muistuttaakin, että suomalaisten enemmistöä ei isoista otsikoista huolimatta puhuta brexit, ilmastonmuutos tai maailmantalouden tila.

Vanhustenhoidon ongelmista kärsivät niin vanhukset, omaiset kuin hoitohenkilökuntakin

Östmanin kokemuksen mukaan vanhustenhoito puhuttaa nyt eniten eikä syyttä: Tavalla tai toisella asia koskettaa parin miljoonan suomalaisen arkea.

Vanhustenhoidon ongelmista kärsivät niin vanhukset, omaiset kuin hoitohenkilökuntakin.

–Keväällä tein yhden avauksen tähän liittyen, mutta tätä aihetta kannattaa jatkaa ja muistuttaa siitä yhä uudelleen, Östman kannusti.

Hän uskoo, että nimenomaan kristillisdemokraateilta löytyy niin asiantuntemusta kuin sydäntäkin vanhustenhoidon tilan kohentamiseksi.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että ala houkuttelee yhä harvempia. THL:n mukaan lähihoitajakoulutukseen haki vain puolet siitä kuin viisi vuotta sitten, jolloin hakijoita oli yli 8000. Nyt päästään vain reiluun 4000 hakijaan.

Östmanin mukaan syyt ovat ilmeiset.

Liukuhihnatyö, minuuttiaikataulut ja yksityiskohtiin ulottuva raportointi ja ohjaus kuormittavat ja alan palkkaus on työn vaativuuteen nähden heikko.

Östman muistuttaa, että hoitajista on pulaa myös muissa maissa, joten välttämättä hoitajien rekrytointi muualta ei onnistu. Monet suomalaisetkin hoitajat käyvät töissä Ruotsissa tai Norjassa paremman palkkatason ja kevyemmän työmäärän perässä.

Ongelmaa on lähdettävä purkamaan ratkaisemalla hoitajapula sekä parantamalla hoitopaikkojen saatavuutta. Alan palkkausta pitäisi nostaa ja tarvitaan suurempi määrä hoitajia.

Östman puhuu reilusta, noin 300 euron palkankorotuksesta.

– Kysymys tietenkin kuuluu, että onko meillä varaa siihen. Ainakaan meillä ei ole varaa jatkaa nykyisellä tavalla, Östman sanoo.

Palkkauksen kohentaminen on yksi ratkaisu, mutta myös hoitajia on oltava enemmän, jotta työ kuormittavuus hellittäisi.

Kuntaliiton arvion mukaan tarve on noin 4 500 uutta työntekijää ja sen kustannukset olisivat yli 200 miljoonaa euroa.

Hoitajia tarvittaisiin lisää siksikin, että puolitoista miljoonaa suomalaista on pian yli 65-vuotiaita.

– Tosiasia on sekin, että yhä huonompikuntoiset asuvat kotona, jossa vanhukset saattavat tyytyä jopa vartiointiliikkeiden palveluun, Östman kertoo.