Norppasuojelija Jouni Koskela hakee varapuheenjohtajuutta – ”KD:n puoluejohtoon tarvitaan vihertävä mies”

22.7.2019 klo 13:19 Politiikka Kristiina Kunnas

Savonlinnan kaupunginvaltuutettu ja valtuuston 3. varapuheenjohtaja Jouni Koskela lähtee kisaamaan Kristillisdemokraattien varapuheenjohtajan paikasta. – Puheenjohtajistoon tarvitaan vihertävää ja tarvitaan miestä, suojelubiologi Koskela perustelee.

–  Lähden kisaan ihan sillä mielellä, ettei tietenkään ole mitään puolueen linjaa tai nykyisiä puheenjohtajia vastaan.

–  Mutta tarvitaan alueellista kattavuutta. On tosin puheenjohtajakin kotoisin maalta, mutta puheenjohtajistoon tarvitaan myös miehiä sekä vihertävääkin, Jouni Koskela muistuttaa.

Koskela halusi varmistaa, onko puolueen toinen tunnettu biologi, Kemijärven valtuutettu Pirkka Aalto lähdössä varapuheenjohtajamittelöön.

– Halusin tietää, sillä ei kannata lähteä syömään toisen ääniä puoluekokouksessa.

Koskela kertoo oman poliittisen linjauksensa lähtevän luonnon- ja ympäristönsuojelusta, joka hänen mielestään sisältyy toki myös kristillisiin perusarvoihin.

– Omaa ideologiaani on viljellä ja varjella.

– Allekirjoitan täysin periaateohjelmamme kirjauksen, että rakennamme yhteiskuntaa niiden arvojen pohjalta, jotka nousevat Raamatusta ja kristillisestä perinteestä.

Allekirjoitan täysin periaateohjelmamme kirjauksen, että rakennamme yhteiskuntaa niiden arvojen pohjalta, jotka nousevat Raamatusta ja kristillisestä perinteestä. – Jouni Koskela, ehdolla Kristillisdemokraattien varapuheenjohtajaksi

Kevään eduskuntavaalitulos osoitti, että miehellä on omien sanojensa mukaan kohtuullista kunnallista sekä alueellista luottamusta.

Koskela toimii Kristillisdemokraattien Savonlinnan paikallisosaston puheenjohtajana, ja on johtanut Etelä-Savon piirijärjestöä jo kuudetta vuotta.

– Meidän pitäisi panostaa riutuviin paikallisosastoihin.

– On kenties aivan sama, kuka on puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana puolueessa, mutta paikallinen kannatus näkyy niin kunta- kuin eduskuntavaaleissakin, Koskela muistuttaa.

– Siinä mielessä kannatus määräytyy paikallisosastojen työn ja jäsen- sekä ehdokashankinnan kautta.

Koskela tietää kuntapolitiikan haasteet oman kotikaupunkinsa Savonlinnan mittavien ongelmien myötä.

–  Kaupungissa on suuri pettymys ja tyytymättömyys hallituksen kompensaatiolupauksiin, hän kertoo.

Opettajainkoulutuslaitos menetettiin, eikä kaupunki ole toipunut menetyksestä.

– Se oli kova isku ja märkä rätti savonlinnalaisten kasvoille. On syntynyt vastakkainasettelu kasvukeskusten ja maaseudun välillä.

–  Poliittisten päätösten on tuettava koko maan pysymistä asuttuna, Koskela vaatii.

–  Huoltovarmuus säilyy, kunhan maaseutu pysyy viljeltynä ja asuttuna.

Koskela kuvailee Savonlinnan tilanteen heikkenemistä OKL:n lähdön jälkeen.

–  Laitakaupungilla asuntojen hinnat ovat tulleet alas. Opiskelija-asuntojen käyttöaste laski niin alas, että taloja on jouduttu purkamaan.

– Olemme valtion kukkarolla, vaikka meillä oli pari vuotta sitten Suomen korkein tuloveroprosentti ja nytkin yksi korkeimmista.

Lobatessaan itseään puolueen varapuheenjohtajaksi Koskela haluaa nostaa puolueen vihertävän luonnonsuojelusiiven ääntä puoluejohtoon.

– Ilmastonmuutos on otettava tosissaan, samoin kuin luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. En halua antaa tätä aihetta ainoastaan Vihreille.

–  Mutta huomasin vaalikevään aikana, että ilmastoahdistuksesta on tullut jopa suurempi ongelma kuin ilmastonmuutos.

 

”Kuuttivuosi oli hyvä”

Jouni Koskela on Metsähallituksen suojelubiologina norpan suojelun keskiössä.

–  Kuuttivuosi oli hyvä. Kolmena edellisenä vuonna arvioitiin syntyneitä kuutteja olleen 80–90. Uskon, että nyt oltiin edellisten vuosien tasolla, vaikka pesänlaskennassa löydettiin nyt vain 67, Koskela kertoo.

Kevään laskentaolosuhteet olivat niin huonot, etteivät pesänlaskijat päässeet kaikkialle oikeaan aikaan.

Hänet kutsutaan paikalle myös silloin, kun on tapahtunut kalastajan kammoama asia: kuutti on hukkunut kalaverkkoon.

–  Taidan olla maailman paras asiantuntija tietämään, miltä kalastajasta tuntuu, kun poikanen jää verkkoon. Tosi pahalta. Yhdessä istutaan ja käydään läpi onnettomuus ja tuntemukset.

–  Kukaan kalastaja ei ole osannut uskoa, että se osuisi omalle kohdalle.

Koskela pitää silti turhana ja jopa järjettömänä, että verkkokalastuskielto muuttuisi ympärivuotiseksi. Hän muistuttaa, että simerkiksi vanhan hyvän ajan tapaan pauloitettuun ja kireäksi jännitettyyn muikkuverkkoon ei norppa käytännössä voi takertua.

–  Norppakanta on kuitenkin kasvanut nopeammin kuin ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön asettamat tavoitteet ovat odottaneet.

– Verkkokalastus on 70-vuotisen äijän selkäytimessä. Meillä suojelijoilla ja kalastajilla on säilynyt keskusteluyhteys joka suuntaan. Uskottavuus menisi, jos haluaisimme kieltää kaiken verkkokalastuksen, Koskela arvelee.

Koskela muistuttaa, että huonosti ankkuroitu verkko antaa mahdollisuuden kuuttionnettomuuksille.

–  Jos alapauloitus on kaksoispauloitus, tekee se pussia alapaulan ympärille. Norppa pyörähtää pussissa ja takertuu, eikä pääse hengittämään. Samaten, jos verkko on tiukasti ankkuroitu, ei pussia synny.

– Suojelua ei tehdä pakkolailla ja pakkoasetuksilla vaan sopimuksilla. Keväiset verkkokalastusrajoitukset ovat toimivat. On myös muistettava, että saimaannorpan elinalueilla on valtioneuvoston asetuksella ympärivuotisesti kielletty aikuisillekin norpille vaaralliset kalanpyydykset, kuten riimuverkot, monisäikeiset ja vahvalankaiset verkot, sekä kalatäkyiset koukkupyydykset. Lisäksi katiskan nielu ei saa venyä norpille vaarallisesti yli 15-senttiseksi, Koskela selostaa.

 

Jouni Koskela – ehdolla KD:n varapuheenjohtajaksi

• 56-vuotias Metsähallituksen suojelubiologi
• naimisissa Marjan kanssa, asuu Savonlinnassa
• kaupunginvaltuutettu, kaupunginvaltuuston 3.varapuheenjohtaja
• KD-paikallisosaston puheenjohtaja, KD Etelä-Savon puheenjohtaja

Suojelubiologi Jouni Koskela norpan pesänlaskennassa Saimaalla. Apua on tullut korkealta tasolta, sillä tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui pesänlaskentaan keväällä 2018 yhdessä Koskelan kanssa.

Puolue valitsee kolme varapuheenjohtajaa

Puoluekokous valitsee puolueelle puheenjohtajan sekä kolme varapuheenjohtajaa Oulussa elokuun lopulla. Ehdolla Kristillisdemokraattien kolmeksi varapuheenjohtajaksi ovat ainakin Hämeen piirin puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Sonja Falk Lahdesta, Pirkanmaan piirin puheenjohtaja, varakaupunginvaltuutettu Sirpa Pursiainen Tampereelta, Etelä-Savon piirin puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Jouni Koskela Savonlinnasta, puolueen 1. varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Tiina Tuomela Vantaalta sekä KD Nuorten pääsihteeri Viljami Haavisto Forssasta. Myös Helsingin KD-kaupunginvaltuutettu, pastori Mika Ebeling sekä Helsingin KD Nuorten puheenjohtaja, teologian yo Miikka Korpiranta ovat lähdössä kisaamaan varapuheenjohtajan paikoista.

Kristillisdemokraattien 2. varapuheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Tomi Kuosmanen ei hae työhaasteittensa vuoksi jatkokaudelle.  3. varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Sari Tanus ei ole vielä ilmaissut jatkohalukkuuttaan.

Ylös