Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja Keliakialiiton puheenjohtaja Sari Tanus kysyi eduskunnan syyskauden ensimmäisellä kyselytunnilla keliakiakorvauksen perään. Korvaus poistettiin vuoden 2016 alusta säästötoimena.

– Hoito on lääkärin määräämä, ja keliakiakorvauskin on lääkekorvauksiin rinnastettava, Sari Tanus kertoi eduskunnalle sen ensimmäisellä kyselytunnilla tänään.

Hän muistutti valtakunnallisen keliakiaviikon merkeissä, että keliakia on vakava autoimmuunisairaus, ja useisiin autoimmuunisairauksiin on käytössä lääkehoito ja lääkkeiden 65- tai 100-prosenttinen erityiskorvattavuus.

Keliaakikon ainoa hoito, ainoa lääke, on jatkuva, ehdoton gluteeniton ruokavalio, joka on huomattavasti tavallista ruokaa kalliimpi.

Ymmärretäänkö tämän autoimmuunisairauden vakavuus, ja saadaanko pikaisesti erittäin tarpeellinen keliakiakorvaus takaisin, Tanus kysyi.

– Keliaakikkojen puolesta olen tehnyt lakialoitteen keliakiakorvauksen palauttamisesta, ja kysyisinkin asianosaiselta ministeriltä: ymmärretäänkö tämän autoimmuunisairauden vakavuus, ja saadaanko pikaisesti erittäin tarpeellinen keliakiakorvaus takaisin, Tanus kysyi.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kertoi, että hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus selvittää ruokavaliokorvauksen tarpeellisuuden.

– Tämä ruokavaliokorvaus lakkautettiin vuonna 2015 säästösyistä, ja lakkauttamisen yhteydessä huomattiin yhdenvertaisuusongelma siinä, että toisista sairauksista maksetaan ruoka-ainekorvauksia.

– Meillä on olemassa myös sairauksia, joiden hoidossa ruokavalion noudattaminen on välttämätöntä. Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistetään tämä selvitystyö, ja teemme sen huolellisesti ja suhtaudumme asiaan vakavasti, Pekonen sanoi.

Tanus muistutti ministeriä niin ikään, että hoitamaton tai huonosti hoidettu keliakia aiheuttaa monia lisäsairauksia, muun muassa osteoporoosia, anemiaa, lapsettomuutta, masennusta, moninaisten vatsaoireiden ja väsymyksen lisäksi nivel- ja hermosto-oireita, myös suoliston syöpää ja lapsilla ja nuorilla kasvun ja kehityksen hidastumista.

– Tätä ei tapahdu allergiassa eikä monissa muissakaan sairauksissa, ja keliakiassa gluteeniton ruokavalio on ainoa hoito toisin kuin muissa tilanteissa.

Inhimillisen kärsimyksen lisäksi lisäsairauksista aiheutuvat lääkärissä käynnit, tutkimukset, hoidot ja sairauspoissaolot aiheuttavat myös yhteiskunnalle merkittäviä lisäkustannuksia.

Liian usein keliakian mahdollisuus myös unohdetaan terveydenhuollossakin ja diagnoosi viivästyy. Arvion mukaan noin 70 000 suomalaista sairastaa keliakiaa tietämättään.

Tanus kysyikin jatkokysymyksessään, mitä hallitus aikoo tehdä tietämättään keliakiaa sairastavien löytämiseksi, heidän saamiseksi hoidon piiriin ja näin monien lisäsairauksien välttämiseksi

– Kun korvauksesta puhutaan, on selvitettävä monia asioita, esimerkiksi milloin tätä korvausta aletaan maksaa, ja silloin nimenomaisesti tämä diagnoosi ja diagnoosin tekeminen nousevat siinä keskiöön.

– Pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että me ennalta ehkäisemme useita sairauksia. Tosin keliakia ei ole ennaltaehkäistävissä, mutta sen aikainen ja varhainen löytyminen on äärimmäisen tärkeää, jotta sairauden kulkuun voidaan myöskin puuttua ajoissa, ministeri Pekonen vastasi.