– Ihmisiä puhuttavat työpaikat ja vanhustenhoito, ei brexit tai ilmastoahdistus, Peter Östman sanoo

9.9.2019 klo 18:34 Uutiset Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien varapuheenjohtajaksi valittu kansanedustaja Peter Östman tähtää KD:n kasvuun lähivuosina. Hän luottaa ihmisiä heidän arjessaan puhuttelevien teemojen voimaan.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östmanin kolmas vaalikausi alkoi uusien tuulien puhaltaessa, kun hän luopui kahdeksan vuotta kestäneestä kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta.

Sen sijaan Östman otti harteilleen uuden vastuun, kun hänet valittiin Oulun puoluekokouksessa elokuun lopussa kristillisdemokraattien 1.varapuheenjohtajaksi. Östman pyrkii siihen, että seuraavat kaksi vuotta voisivat olla KD:lle kasvun aikaa.

– Kuntavaalit ovat tulossa kahden vuoden kuluttua ja niihin on aloitettava valmistautuminen jo nyt, Östman sanoo.

Hän muistuttaa, että ehdokasrekrytointi on aloitettu usein toden teolla vasta vuotta ennen vaaleja, mutta tahdin on oltava tällä kertaa toinen, jottei ehdokasasettelussa jäädä suurempien jalkoihin.

Toisin kuin otsikoista saattaisi luulla, ihmisten arki ei pyöri Brexitin tai ilmastonmuutoksen aiheuttaman ahdistuksen ympärillä

Östmanin omassa vaalipiirissäkin, jossa KD:n kannatus on hyvällä tasolla, ehdokasrekrytoinnissa on oltava nyt enemmän etunojassa.

–  Viimeksi lähdimme takamatkalta, mutta lopulta saimme kattavat listat, hän kertoo.

Kristillisdemokraattien pitkän ajan kannatus on eri mittauksissa ollut noin 3,5 prosenttia ja eduskuntavaaleissa yllettiin 3,9 prosentin kannatukseen. Edellisissä kuntavaaleissa 2017 kannatus oli 4,1.

–      Paljon puhutaan, että meidän kannatuspotentiaalimme olisi noin kymmenen prosenttia. Uskon kuitenkin, että meidän on mahdollista saavuttaa 5-6 prosentin kannatus lähivuosina, se on realismia, Östman sanoo.

Hän kiinnittäisi huomiota myös kristillisdemokraattien laskevaan jäsenmäärään.

– Jos joka kolmas meistä hankkisi edes yhden uuden jäsenen puolueelle, meillä olisi yhtäkkiä 2 000 uutta jäsentä. Se toisi jo positiivista virettä koko puolueeseen, Östman uskoo.

Kristillisdemokraattien poliittinen koti on keskustaoikeistossa, mutta poliittinen keskusta on tällä hetkellä kovin kilpailtu, Östman arvioi.

Ihmisiä pitääkin haastaa asioilla, joista ihmiset ovat kiinnostuneita omassa arjessaan.

Toisin kuin otsikoista saattaisi luulla, ihmisten arki ei pyöri Brexitin tai ilmastonmuutoksen aiheuttaman ahdistuksen ympärillä, Östman muistuttaa.

Suomalaisia huolettavat hänen mukaansa työpaikat, vanhustenhoito tai vaikkapa sanan- ja uskonnonvapauden kysymykset. Östman muistuttaa niin ikään, että maatalouden tulevaisuus koskettaa useampia kuin luullaan.

– Omassa vaalipiirissäni huomattava osa ihmisistä saa elantonsa maataloudesta ja välillisesti elintarviketeollisuudesta, hän sanoo.

Ruuan hinta ei ole Suomessa ylikallista, vaikka sellainen mielikuva monilla on. Suomalaiset käyttivät vuonna 2016 reilut 12 prosenttia tuloistaan ruokaan, joka on lähellä EU:n keskiarvoa.

– Ostakaa suomalaista ruokaa, sillä se on maailman parhainta ja puhtainta ruokaa, Östman vetoaa.

Mikäli elinkeino hiipuu, sen vaikutukset tuntuvat jo muutenkin ahtaalla olevissa maaseutukunnissa.

Työpaikkojen väheneminen vaikuttaa kaikkeen, kuten esimerkiksi asuntojen ja kiinteistöjen hintoihin.

– Jollain voi olla kodistaan vaikkapa 100 000 euroa lainaa, mutta talon markkinahinta on romahtanut. Tässä tarvittaisiin valtiovallan väliintuloa, jos halutaan, että ihmiset pääsevät muuttamaan työpaikan perässä.

Eduskunnan syyskauden täyttää pian budjetin käsittely, ja se merkitsee myös sitä, kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä tekee oman vaihtoehtoisen esityksensä.

Kristillisdemokraatit oli aikanaan ensimmäinen oppositioryhmä, joka teki oman vaihtoehtoisen budjettinsa. Nyt niitä on tehty vuodesta 1997, poikkeuksena vuodet 2011-15, jolloin KD oli hallitusvastuussa

Östman pitää omaa vaihtoehtoa tärkeänä, koska sitä kautta voidaan vertailla puolueiden politiikkaa panostusten muodossa.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa valtion velkaantumista ei ole ollut tapana lisätä vaan budjetti on ollut tasapainossa. Lisätyt menot on kompensoitu uusilla rahoituslähteillä.

Viime syksynä lähestyvä vaalikevät näkyi monen puolueen vaihtoehdoissa miljardiluokan menolisäyksinä ja katteettomina lupauksina.

– Vasemmisto lisäsi menoja 3 miljardia, demarit 2,8, Vihreät 1,8 ja Rkp:kin 1,7 miljardia. Nämä puolueet voittivat vaalit. Herää kysymys, voitettiinko eduskuntavaalit sillä, että valehdeltiin kansalle enemmän.