Auta maata: hanki yksi lapsi vähemmän. Näin otsikoi Tieteen Kuvalehti artikkelin, jossa oli listattu keinoja pienentää kunkin omaa hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälki pienenee, kun käyttää ehkäisyä, eikä hanki lapsia. Länsimaissa ilmakehään vapautuu hiilidioksidia eniten ihmisen toiminnan seurauksena.

Tieteen kuvalehden kannessa oli jopa laitettu punaiset ruksit vauvan kuvan päälle. Ei vauvoja. Siinä on yksi tehokas keino ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Syntyvyys on Suomessa ennätyksellisen alhaalla. Syntyvyys on laskenut monta vuotta peräjälkeen. Vuonna 2018 vauvoja syntyi vähiten koko mittaushistorian aikana.

Alhaisesta syntyvyydestä on oltu huolissaan aiemminkin. 1930-luvulla pelättiin väestökadon uhkaavan, kun naista kohden syntyi enää noin kolme lasta. Vielä vuonna 1900 lapsia oli syntynyt viisi naista kohden.

Suomalaisten kokonaishedelmällisyys alitti väestön uusiutumisrajan, 2,1 lasta naista kohden, jo 50 vuotta sitten. Noihin lukuihin tuskin on paluuta. Viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa enää 1,4.

Suomessa syntyvyys on Euroopan alhaisimpia. Esimerkiksi Ruotsissa se on Euroopan korkeimpia.

Suomessa syntyvyys on Euroopan alhaisimpia. Esimerkiksi Ruotsissa se on Euroopan korkeimpia. Liekö syynä maahanmuuttajaväestön suurempi osuus Ruotsissa verrattuna Suomeen. Suomessakin ulkomaalaistaustaisten naisten lapsiluku on suurempi kuin kantasuomalaisten.

Syntyvyyden romahtamisesta on kirjoitettu ja puhuttu paljon. Fakta on, että huoltosuhde kehittyy koko ajan huonoon suuntaan. Kuka hoitaa ikääntyvän väestön ja mistä verotulot, joilla pyöritetään hyvinvointivaltiota?

Syntyvyys pitäisi saada nousuun, mutta kukaan ei oikein tiedä miten. Tästä oltiin vaalikeväänä kohtuullisen yksimielisiä, keinoista sen sijaan oli useita näkemyksiä. Silti hallitusohjelmasta tämä väestöongelma lähes puuttuu. Ilmastonmuutos mainitaan hallitusohjelmassa 114 kertaa, kerrotaan Talouselämä-lehdessä. Suomen talouteen tulevaisuudessa radikaalisti vaikuttava megatrendi, alhainen syntyvyys, mainitaan vain kolme kertaa.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta alhainen syntyvyys on pelkästään hyvä juttu. Mutta ajattelu johtaa hulluun lopputulokseen. ”Ellei yhtään lasta syntyisi, ympäristö varmaan pelastuisi, mutta ihminen katoaisi”, kirjoittaa sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sattuvasti sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla.

Ellei yhtään lasta syntyisi, ympäristö varmaan pelastuisi, mutta ihminen katoaisi. – sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo

Uskon, että joissakin ilmastoahdistusta potevissa nuorissa aikuisissa keskustelu lasten hankkimatta jättämisestä ilmastosyistä herättää vastakaikua. Sillä, että suomalaiset pariskunnat jättävät lapset hankkimatta, ei kuitenkaan globaalia ilmastonmuutosta torjuta.

Kirjoittaja Sari Savela on espoolainen päätoimittaja ja yrittäjä. Hän oli Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokkaana Uudellamaalla 2019.