– On etsittävä kokonaisvaltaisin keino, joka suojelee tyttöjä silpomiselta, lakivaliokunnan jäsen Antero Laukkanen sanoo

3.10.2019 klo 17:40 Politiikka Samuli Rissanen

Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämiseksi kerätty kansalaisaloite on päätynyt eduskunnan lakivaliokuntaan.

Lakivaliokunnan jäsenen Antero Laukkasen mukaan lainsäädännöstä on löydettävä kokonaisvaltaisin keino tyttöjen suojelemiseksi silpomiselta.

Eduskunnan lakivaliokuntaan päätynyt kansalaisaloite on lähtenyt liikkeelle siitä, nykyisessä rikoslaissa oleva yleismuotoilu ei riittävästi kohdistu naisten ja tyttöjen silpomisen ehkäisemiseen, vaan sitä varten tarvitaan erillislaki.

– Aloitteen tekijät arvioivat, että erillislaki toisi selkeyttä ja selkeän pelotteen niille perheille, jotka ovat aikeissa tällaista tehdä, lakivaliokunnan jäsen Antero Laukkanen kertoo.

Laukkanen on juuri haastatteluhetkeä ennen seurannut lakivaliokunnan kuulemista, jossa paikalla olivat niin kansalaisaloitteen tekijät, asiantuntijat ja esimerkiksi THL:n edustajat.

55 maata on säätänyt aiheesta erillislain, mukaan lukien kaikki muut Pohjoismaat paitsi Suomi.

Suomessa asiasta on säädetty rikoslaissa, ja Laukkanen pitää kirjausta vahvana.

Suomea pitää johtaa suomalaisista juurista ja kulttuurista käsin

Hän muistuttaa myös, että Ruotsissa, jossa silpomisepäilyjä on 36 vuoden aikana ollut varsin vähän, 11 kappaletta, joista vain muutama on johtanut syytteeseen. Kahdessa tapauksessa on annettu tuomio.

– Se on niin vähän, että se osoittaa, että silpomisen kieltävä erillislaki ei ole johtanut toivottuun tulokseen, Laukkanen arvioi.

Ja huokaa:

–  Perheissä, jossa silpominen kuuluu kulttuuriin, lapsi ei halua käynnistää prosessia, joka vahingoittaisi yhteisöä ja perhettä. Lapsi ei välttämättä edes miellä tai koe, että häntä on vahingoitettu. Hän voi olla siinä uskossa, että hänelle tehty tarpeellinen teko.

– Ja sitten, kun lapsi myöhemmin ymmärtää rikoksen, voi esteeksi tulla se, ettei lapsi halua nousta omaa perhettään vastaan, Laukkanen arvioi lainasäädäntöön ja ilmoituskäytäntöihin liittyvää problematiikkaa.

Tyttöjen silpominen ei ole samalla tavalla myöskään noussut otsikoihin kuin esimerkiksi huntujen käyttö julkisilla paikoilla. Monet pitävätkin vaikenemista ”vääränlaisena kulttuurin kunnioittamisena.”

– Kyllä kysymys on siitäkin, kuinka kultturisidonnainen yhteiskunnan pitäisi olla, Laukkanen sanoo.

Hän arvioi, että mikäli erillislaki silpomisesta säädetään, samaa on voitava harkita joidenkin toistenkin asioiden suhteen, jotka ovat uskonto- tai kulttuurisidonnaisia.

– Näistä pitäisi käydä todella laaja keskustelu. Minun mielestäni Suomea pitää johtaa suomalaisista juurista ja kulttuurista käsin, Laukkanen sanoo.

Tyttöjen silpomista koskevassa aloitteessa on Laukkasen mukaan tärkeintä löytää paras ja vaikuttavin keino estää lasten pahoinpitely tällä tavalla.

Tyttöjen silpominen rinnastuu Suomen laissa jo nyt väkivaltarikokseksi.

– Lapsen koskemattomuus ja suojelu on lähtökohta. Laki on Suomessa erittäin hyvä. Rikoslain 22 pykälän mukaan silpominen on väkivaltarikos, Laukkanen muistuttaa.

Tästä syystä erillislakia ei välttämättä tarvita, sillä jo nykyisellään lakiin sisältyy kymmenen vuoden tuomion ja 20 vuoden vanhenemisaika, eli jo aikuiseksi kasvanut nainen voi tehdä tästä asiasta rikosilmoituksen.

Myös nykyisen lain täydentäminen voi Laukkasen mukaan tulla kyseeseen. Siihen voitaisiin hänen mukaansa kirjata myös neuvoloita koskeva velvollisuus valistaa niitä vanhempia, joiden kulttuuritaustassa on harjoitettu silpomista, että se on Suomessa rikos.

Laukkanen ei vielä osaa arvioida, tarvitaanko erillislakia. Itse aloite on hänestä erinomainen keskustelun aloitus, joka pakottaa käsittelemään nykyisen lain sisällön.

– Vahva argumentti on sekin, että rikokselle saadaan nimi. Erillislaki voisi tuoda rikoksen näkyvämmäksi ja tunnetummaksi. Toisaalta nykyinen lakikin on jo vahva, mutta sitä ei käytetä.

Hän pitää vahvana kompromissina sitä, että nykyistä lakia voitaisiin täydentää, jolloin uutta lakisäädöstä ei tarvitsisi kokonaan kirjoittaa.

Laukkanen arvioi, että asian eduskuntakäsittely alkaa marraskuussa ja suuren saliin se voisi tulla helmikuussa.

Ylös