Keski-iän sydän-ja verisuonitautien riskitekijät ennustavat vanhuuden elämänlaatua ja liikunnallista toimintakykyä. ​

Vanhuusiän liikunnallisen toimintakyvyn heikentymiseen vaikuttavia tekijöitä on tärkeää selvittää, sillä heikentynyt liikunnallinen toimintakyky terveysongelmineen lisää esimerkiksi tapaturmariskiä ja itsenäisyyden menetystä sekä kuormittaa terveydenhuoltoa.

HUSin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä tehdystä tutkimuksesta selvisi, että keski-iän sydän- ja verisuonitautiriski heijastuu vuosikymmeniä eteenpäin: pieni riski keski-iässä ennustaa vanhemman iän hyvää fyysistä toimintakykyä – ja mitä enemmän riskitekijöitä, sitä huonompi on vanhuuden liikunnallinen toimintakyky. Tutkimus julkaistiin arvostetussa geriatriyhdistyksen  Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.

Pieni riski keski-iässä ennustaa vanhemman iän hyvää fyysistä toimintakykyä – ja mitä enemmän riskitekijöitä, sitä huonompi on vanhuuden liikunnallinen toimintakyky.

– Vanhuuden heikentynyt liikunnallinen toimintakyky kehittyy vuosikymmenien aikana, joten on tärkeää keskittyä kunnon ylläpitämiseen jo keski-iässä, Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg HUSista sanoo.

Helsingin Johtajatutkimuksen eli Helsinki Businessmen Studyn aineistoon perustuvassa tutkimuksessa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiksi katsottiin seuraavien arvojen ylittyminen keski-iässä: painoindeksi 27,8 kg/m2, verenpaine 160/95 mm Hg, kokonaiskolesteroli 6,4 mmol/l, triglyseridit 1,7 mmol/l, sokerirasituksen tulos 9 mmol/l sekä yli 10 savukkeen polttaminen päivässä. Näiden perusteella keski-iän valtimotautiriski jaettiin kolmeen luokkaan, jotka olivat lähes ihanteellinen, kohtalainen ja suuri riski.

Tutkimuksessa analysoitiin Johtajatutkimukseen alusta lähtien osallistuneiden 1 560 miehen liikunnallisen toimintakyvyn muuttuminen vanhalla iällä eli vuosina 2000-2010. Toimintakyvyn kehityskaaret luokiteltiin viiteen eri ryhmään, jotka olivat muuttumaton, korkea ja vakaa, korkea ja heikentyvä, kohtalainen ja heikentyvä sekä huono toimintakyky.

Toimintakyvyn kehityskaaria verrattiin keski-iän valtimotautiriskiin. Yhteys oli merkitsevä: keski-iän suuri valtimotautiriski ennusti huonontuvaa liikunnallista toimintakykyä vanhana.

Toimintakyvyn kehityskaaria verrattiin keski-iän valtimotautiriskiin. Yhteys oli merkitsevä: keski-iän suuri valtimotautiriski ennusti huonontuvaa liikunnallista toimintakykyä vanhana.

– Mikäli haluaa varmistaa hyvän toimintakyvyn vanhana, tulee sen eteen toimia jo nuorena. Tämä on pitkän tähtäimen projekti, Timo Strandberg sanoo.

Strandberg korostaa, että pelkät elintapojen muutokset eivät yleensä yksinään riitä suuren kokonaisriskin henkilöille. Heille tarvitaan tehokkaampia riskitekijöihin kohdistuvia toimia, kuten kohonneen verenpaineen hoitoa.

Vanhuuden toimintakyvystään huolestuneille keski-ikäisille Strandberg suosittelee kokonaisriskin selvittämistä FINRISKI-laskurilla​​ sekä mahdollisten riskien hoitamista.

Tutkijat muistuttavat, että toimintakyvyn heikkenemisen aiheuttava tapahtumaketju on monimutkainen: siihen kuuluu monenlaisia ja pitkään oireettomia fysiologisia muutoksia, kuten tuki-ja liikuntaelinten tai hermoston rappeutumista.

Vanhuuden toimintakyvystään huolestuneille keski-ikäisille Strandberg suosittelee kokonaisriskin selvittämistä FINRISKI-laskurilla​​ sekä mahdollisten riskien hoitamista.

Juuri julkaistu tutkimus perustuu professori Tatu Miettisen ja professori Jussi Huttusen 1970-luvulla aloittamaan Helsingin Johtajatutkimukseen, joka on yksi pisimpiä seurantatutkimuksia maailmassa. Siihen on koottuna 1960-luvulta lähtien vuosina 1919-1934 syntyneiden yli 3000 miehen terveystietoja: muun muassa veren kolesteroli- ja sokeriarvoja, verenpaine, painoindeksi, ja tietoja keski-iän elintavoista.

Professori Timo Strandbergin johdolla on aineistoa kehitetty jatkotutkimuksiksi. Esimerkiksi vuodesta 2000 lähtien on seurattu tutkimukseen osallistuneiden elämänlaatua, toimintakykyä ja muita vanhuusiän hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.

Vuosien mittaan Johtajatutkimuksen seuranta-aineistosta on tehty muun muassa HUSin rahoittamana lukuisia osatutkimuksia ja väitöskirjoja.

Tutkimukset ovat tuottaneet paljon tietoa vanhuuden toimintakyvyn lisäksi esimerkiksi muistisairauksien, psyykkisen hyvinvoinnin ja elimistön haurastumisen eli gerastenian taustatekijöistä. Näistä monet ovat yhteydessä valtimotauteihin ja niiden riskitekijöihin, ja ovat tältä osin ehkäistävissä, mikäli toimitaan ajoissa.

STT