Lastensuojelusta tuli miljardibisnes ja sijaishuollossa elää ”kadotettuja” lapsia, kansanedustaja Sari Tanus muistutti eduskunnassa

21.11.2019 klo 18:56 Politiikka Samuli Rissanen

Suomessa oli viime vuonna kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 18 544 lasta, ja näistä vain 689 lasta on sijoitettuna sukulais- tai läheisperheisiin.

Kansanedustaja Sari Tanus kysyi, aiotaanko lastensuojelun nykytilaa selvittää ja korjata.

– Sijaishuollossa elää lapsia, joiden yhteydenpidon vanhempiin, isovanhempiin ja muihin läheisiin lastensuojeluviranomainen on joko kokonaan katkaissut tai rajoittanut yhteydenpitoa muutoin ankarasti. Puhutaan jopa kadotetuista lapsista, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kertoi eduskunnan kyselytunnilla tänään.

– Sijaishuollossa elää lapsia, joiden yhteydenpidon vanhempiin, isovanhempiin ja muihin läheisiin lastensuojeluviranomainen on joko kokonaan katkaissut tai rajoittanut

Tanus vastaanotti eilen syvästi huolestuneiden isovanhempien moniammatillisen työryhmän vetoomuksen lastensuojelun nykytilan selvityksen teettämiseksi ja lastensuojelun epäkohtien korjaamiseksi.

– Aiotaanko lastensuojelun epäkohtiin puuttua ja teettää selvitys lastensuojelun nykytilasta ja lasten oikeuksien, myös läheisten tapaamisoikeuden, toteutumisesta, Tanus kysyi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan selvitys lastensuojelun nykytilasta voidaan teettää, jos eduskunta niin haluaa. Hallitus on lähtenyt liikkeelle henkilöstömitoituksesta.

– Tavoittelemme sitä, että meillä olisi yhtä sosiaalityöntekijää kohti enää 30 lasta tämän hallituskauden lopulla ja puolivälin etappina yksi per 35 lasta, Kiuru kertoi.

Tanus muistutti myös, että ministereille on välitetty ME/CFS-potilaiden eli kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien lasten perheiltä vetoomus, jonka on allekirjoittanut yli 80 vanhempaa tai läheistä. Heidän vertaistukiverkostossaan on yli sata perhettä.

Näistä perheistä neljän perheen lapsi on kiireellisesti ja perheelle täytenä yllätyksenä sijoitettu muutaman viime kuukauden aikana. Kaiken kaikkiaan kiireellisiä sijoituksia tehdään Suomessa joka toinen tunti.

– Onko tilanne todella näin paha? Tarvitaanko kiireellisiä toimia todella näin paljon, Tanus kysyi.

Hänen mukaansa huolena on myös se, että lastensuojelulaitosten ylläpitäjistä yksityisten osuus on 90 prosenttia. Lastensuojelusta onkin tullut miljardibisnes. Ollaanko näihin lastensuojelun epäkohtiin ja myös miljardibisneksen mukanaan tuomiin haasteisiin puuttumassa, Tanus penäsi.

Ministeri Kiurun mukaan sijaishuollon työryhmä pohtii sitä, minkälaisia asiantuntijaneuvoja olisi käytettävissä siinä, millä tavalla lastensuojelulakia tultaisiin kehittämään erityisesti vaativan sijaishuollon osalta, jota Tanuksen esimerkit koskevat.

– Olen myöskin itse huolissani siitä, että lastensuojelussa lasten etu ei todennäköisesti kovin hyvin enää toteudu, koska olemme siinä tilanteessa, että alkaa olla vain viidennes tästä tärkeästä työstä enää julkisissa käsissä.

– On sanottava, että perusoikeuksien vaarantaminen on paikoin käynyt selväksi, kun näitä kovimpia esimerkkejä tältä alueelta on saatu myöskin julkisuuteen nähtäväksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän täytyy myös pystyä keskustelemaan siitä, onko lastensuojelu  sellainen paikka, jossa tällaiselle voitontavoittelulle on sijaa jatkossa, Kiuru täsmensi.

Parhaillaan vietetään lasten oikeuksien viikkoa.