– Euromaille ei pidä luoda yhteistä budjettia – lisäisi vain Suomen nettomaksuja, Sari Essayah kertoo
29.11.2019 klo 15:15 Politiikka Samuli Rissanen
Euromaiden yhteinen budjetti on erittäin ongelmallista Suomen kansallisen budjettisuvereniteetin kannalta, sillä päätöksiä taloudellisten vastuiden kasvattamisesta voitaisiin tehdä vastoin tahtoamme, Sari Essayah sanoo. (Kuva:Samuli Rissanen)
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja eduskunnan Suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah ei hyväksyisi euromaille yhteistä budjettilinjaa.
– Se lisäisi vain Suomen nettomaksuja, hän perustelee.
Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle on kasaantumassa merkittävä määrä talous- ja rahaliitto EMU:n syventämiseen tähtääviä hankkeita.
Euroalueen oma budjetti, yhteinen talletussuoja pankeille ja Euroopan vakausmekanismin eli kriisirahasto EVM:n uudistaminen ovat kaikessa hiljaisuudessa edenneet kansallisten ja EU-vaalien katveessa.
Eduskunnan Suuri valiokunta on käsitellyt EU-budjetin sisälle rakenteilla olevaa euromaiden budjettia.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja eduskunnan Suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah ei hyväksyisi euromaille yhteistä budjettilinjaa.
– Suomen on puheenjohtajamaana uskallettava sanoa myös ”ei”, silloin kun kansallinen etu sitä vaatii
Hänen mielestään jäsenmailla tulee olla vastuu omasta talous- ja finanssipolitiikasta.
– Yhteisillä varoilla tehtävät uudistukset heikentävät motivaatiota tehdä itse vastuullista talouspolitiikkaa.
EU-tason järjestelyillä ei ole Essayah’n mielestä mahdollista korvata kansallisten parlamenttien päätöksentekoa talous- ja finanssipolitiikan alalla. Kysymys on demokratiasta.
– Lisäksi suunnitellut uudistusten tukiohjelman kriteerit tulevat lisäämään Suomen nettomaksuosuutta, eikä ole näköpiirissä sellaisia uudistuksia, mihin Suomi voisi tukiohjelmasta saada tukirahoja.
Budjetista on tarkoitus tukea euromaiden kilpailukyvyn ja rakenneuudistusten edistämistä, muun muassa nuorisotyöttömyyden vähentämistä. Jo tarkoitus on Essayah’n mielestä periaatteellisesti ongelmallinen.
– Miksi muiden maiden pitäisi maksaa rakenteelliset uudistukset, jotka kuuluvat poliittisine linjauksineen jäsenmaiden vastuulle? Ja toisaalta, jos hallitus ja politiikka jäsenmaassa vaihtuu, peritäänkö rahat pois vai tuleeko komissiosta jäsenmaan politiikan päällepäsmäri, hän kysyy.
Essayah on jättänyt eriävän mielipiteen Suurelle valiokunnalle. Hän esittää, että Suomen neuvottelujen tavoitteena tulee olla komission ehdotuksen hylkääminen.
– Suomen on puheenjohtajamaana uskallettava sanoa myös ”ei”, silloin kun kansallinen etu sitä vaatii, Essayah sanoo.