Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östman osallistui Puolassa Auschwitz / Birkenaun tuhoamisleirien vapauttamisen 75-vuotisjuhliin.

Hänen mukaansa antisemitismistä kärsitään yhä, koska sisimmältään ihminen ei ole muuttunut.

Auschwitzin tuhoamisleirillä vierailu oli kansanedustaja ja eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östmanille järkyttävä kokemus. Mieleen tulvi monenlaisia ajatuksia Birkenaun suuren kentän edessä kirkkaana, mutta raakana tammikuisena päivänä.

–  Oma vierailuni oli järkyttävä kokemus; kun saa omin silmin nähdä, niin se auttaa ymmärtämään rasismin ja natsismin vakavuuden, hän kertoo KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä tällä viikolla.

Östmanin silmien eteen piirtyivät Auschwitzin latomaiset rakennukset, jotka ovat pitkiä parakkeja, joissa on maalattia. Katon rajassa ovat ilma-aukot ulos ja lämmityksenä pelkkä kamina, josta savu johdettiin ulos putkea pitkin.

–  Mitä jos minun lapseni tai lapsenlapseni tai vanhempani elämän ehtoolla ohuilla vaatteilla ja olemattomalla ravinnolla olisivat joutuneet raatamaan täällä kovassa pakkasessa, Östman pohtii.

–  Mitä jos minun lapseni tai lapsenlapseni tai vanhempani elämän ehtoolla ohuilla vaatteilla ja olemattomalla ravinnolla olisivat joutuneet raatamaan täällä kovassa pakkasessa, Östman pohtii.

Hän arvioi myös, miksi juutalaisten joukkotuhon taustalla oleva antisemitismi on jälleen nostanut päätään Euroopassa.

– Ihminen sisimmässään ei ole muuttunut paremmaksi, vaikka niin toivoisimme, Östman sanoo.

Tämän päivän antisemitismi on Östmanin mukaan tyypillisimmillään sanallisia tai fyysisiä hyökkäyksiä, uhkauksia, härintää tai omaisuuden tuhoamista.

–  Toisaalta sitä on myös itsemäärämisoikeuden kieltäminen juutalaisilta esimerkiksi väittämällä, että Israelin valtion olemassaolo on rasistinen hanke. Toinen esimerkki on kaksoistandardit, joissa Israelilta vaaditaan käyttäytymistä, jota ei muilta demokraattisilta valtioilta vaadita, Östman muistuttaa.

Auschwitz / Birkenaun-muistotilaisuudessa Östmania kosketti erityisesti Ranskan juutalaisen Keren Knollin kertomus. Hänen äitinsä Mirielle Knoll pelastui 1942 Pariisin juutalaisten karkoittamisesta ja selvisi siten holokaustista. Knoll kuitenkin surmattiin Pariisin asunnossaan 2018, kun naapurissa asunut muslimimies puukotti hänet.

Vain siksi, että hän oli juutalainen.

Keskuudessamme on siis yhä ihmisiä, jotka päättävät kuka saa elää ja kenen pitää kuolla.

–  Syytä on kyllä rukoilla, että jatkamme lastemme kouluttamista, jotta saisimme paremman maailman, Östman sanoo.

Suomesssa media on huomioinut 75-vuoden takaiset tapahtumat ja niiden muistotilaisuudet kenties laajemmin kuin koskaan aiemmin. Myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui muistotilaisuuksiin.

Mutta miten yksittäinen kansalainen voi olla vaikuttamassa siihen, että antisemitismi tai uskonnolliset vainot eivät lisäänny.

– Vastaus on lisää opetusta, lisää opetusta ja lisää opetusta, Östman teroittaa.

Kuuntele koko KD-Kompassi-ohjelma Radio Deillä lauantaina 1.2. klo 12.50.