– Yliopistokaupunki Cambridgessä en nähnyt minkäänlaisia ilotulituksia tai riemun osoituksia, kun Britannian EU-ero tuli voimaan viime perjantain ja lauantain välisenä yönä. Pari pyöräilijää oli kiinnittänyt pyöriinsä Britannian lipun, kertoo KD-lehden entinen päätoimittaja Esa Erävalo.

–  Ehkä Cambridge on erikoinen paikka Englannissa, sellainen sivistyksen kehto. Juhlinta oli muuallakin laimeaa varmasti osaksi siitä syystä, ettei haluttu loukata toista puolta kansasta, joka olisi halunnut jäädä unioniin, sanoo Kristillisdemokraattien pitkäaikainen vaikuttaja. Teologian maisteriopintojaan tekevä Esa Erävalo oli opintomatkalla Cambridgessa.

Tämän vuoden loppuun asti suhteet brittien ja EU:n välillä säilyvät ennallaan, eikä muutosta käytännössä huomaa. Varsinaisesti brexitin taloudelliset ja muut seuraamukset näkyvät vasta, kun saadaan sopimus suhteiden tulevista muodoista siirtymäajan päätyttyä tämän vuoden lopussa.

–  On vielä ennenaikaista tarkasti arvioida, miten EU-ero vaikuttaa Britannian talouteen. Joka tapauksessa väistämättömät uudet kaupan esteet ovat taloudelle vahingollisia molemmin puolin. Brittejä kohtaavat taloudelliset ja muut seuraamukset selviävät vasta, kun saadaan neuvottelutulos ja sopimus tulevista suhteista. Näissä neuvotteluissa EU on vahvempi osapuoli.

–  Pääministeri Boris Johnsonin puhe on osa brittien neuvottelutaktiikkaa. Hän esittää kansalaisilleen, kuinka hyvät tavoitteet konservatiivihallituksella on, ja jos ne eivät täyty, se on epäystävällisen EU:n vika.

–  EU ei mitenkään voi antaa briteille sellaista hyötyä yhteismarkkinoista, joita se sai jäsenenä. Unionille britit ovat kuin Kanada tai Japani, joiden kanssa neuvotellaan taloudellisin hyötyperustein. Pidän Kanadan mallia todennäköisenä, EU-parlamentissa poliittisena avustajana toiminut Erävalo toteaa.

Ehkä puolet briteistä on pettynyt. Se näkyi uutisoinneissa, mutta myös katukuvassa.

Edessä on monia isoja kysymyksiä. Minkälaiset tullit tulevat maiden välille? Miten brittien yritykset reagoivat vaikeutuneeseen pääsyyn EU:n markkinoille? Miten britit alkavat solmia kauppasopimuksia? Nyt erossa on otettu vasta ensimmäiset askeleet.

–  Pari englantilaista opiskelutoveriani otti asian puheeksi. Kumpikin ilmaisi olevansa lähinnä surullisia. Toinen heistä totesi, että asian kanssa on vain elettävä. Ei tässä sisällissotaakaan voi aloittaa, vaan on mentävä yhdessä eteenpäin.

Kun Erävalo oli kertonut heille omista kokemuksistaan Euroopan parlamentissa ja työstä lainsäädäntöprosessista, kumpikin oli yllättynyt.

–  He totesivat, ettei kansalaisille ei ole juurikaan kerrottu mitään todellista tietoa EU:sta. Minun on se helppo uskoa.

Ehkä puolet briteistä on pettynyt. Se näkyi uutisoinneissa, mutta myös katukuvassa.

–  Heidän tuntojaan kertoi ainut asiaan liittyvä tarra, jonka bongasin Cambridgen katukuvassa. ’Bullocks Brexit’, jonka suomennokseksi voisi ehkä sanoa ’brexit on hevonpaskaa’. Brexitin tapahduttua kaikki nuo tarrat sähkötolpista oli revitty pois.

Pitäisikö Suomessakin pohtia EU-eroa?

–  Itse en harkitsisi sellaista taloudellisista syistä. Suomi on vientivetoinen talous ja meille vapaakauppa on tärkeä. Tarvitsemme vapaan pääsyn EU:n markkinoille. Fixit toisi viennille esteitä.

–  Lisäksi euroalueessa olemme monimutkaisessa tilanteessa. Olemme EKP:ssa sitoutuneet isoihin vastuisiin ja samoin EVM:ssa. Oman rahan uudelleen synnyttäminen olisi jo teknisesti vaikeaa. Eri yrityksillä olisi erilaiset taloudelliset intressit asian suhteen.

– Mutta KD:n linjan mukaisesti pidän tärkeänä, etteivät liittovaltioelementit ja taloudellinen yhteisvastuu unionissa lisäänny. Päinvastoin, yhteisvastuuta pitäisi purkaa, Erävalo toteaa.