Haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat päästövähennysten maksumiehiksi, Sari Essayah kritisoi
4.2.2020 klo 11:08 Politiikka Samuli Rissanen
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat hallituksen päästövähennystalkoiden maksumieheksi. Tämän näkyy niin asumisen, liikenteen kuin yrittämisenkin energiaverotuksen kiristämisinä. (Kuva:Samuli Rissanen)
– Haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat maksamaan enemmän asumisesta, liikenteestä ja yrittämisestä energiaverotuksen kiristämisen seurauksena. Tämä on vastoin hallituksen puhetta ilmastotoimien sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, Essayah jyrähtää.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat hallituksen päästövähennystalkoiden maksumieheksi. Tämän näkyy niin asumisen, liikenteen kuin yrittämisenkin energiaverotuksen kiristämisinä.
Essayah vaatii tilanteen kompensoimista, sillä hallitus toimii vastoin puheitaan ilmastotoimien sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
Kun teollisuuden sähköveroa lasketaan, hallituksen tulisi samalla pohtia sen mahdollista alueellista porrastamista kuluttaja-asiakkaille Ruotsin mallin mukaisesti.
– Kun teollisuuden sähköveroa lasketaan, hallituksen tulisi samalla pohtia sen mahdollista alueellista porrastamista kuluttaja-asiakkaille Ruotsin mallin mukaisesti. Siinä harvaan asutuilla seuduilla on alempi sähkövero, joka vaikuttaa suoraan energian loppuhintaan, hän ehdottaa.
Myöskään polttonesteiden hinnankorotuksia ei pidä Essayah’n mielestä hyväksyä, sillä ne heikentävät maaseudulla asuvien ostovoimaa.
Kristillisdemokraatit esitti jo viime kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin, että ydinvoimalainsäädäntöä pitää olla valmiina tarkistamaan uudenmallisten pienten modulaaristen ydinvoimaloiden osalta.
– On hyvä, että asia näyttää etenevän. Teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti ja uusia energiaratkaisuja kehitetään myös Suomessa. Suomi voi olla energiamurroksen voittajia, sillä suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöinä kehittämässä teknologiaa, joiden avulla voidaan vähentää päästöjä globaalisti, Essayah muistuttaa.
– Tuulivoimaa ja esimerkiksi geotermista energiaa kannattaa ilman muuta rakentaa sen verran kuin teknistaloudellisesti on järkevää. Pienemmät kaupungit sekä haja-asutusalueet voivat jatkossakin lämmetä esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirroilla, hakkeella ja lämpöpumpuilla, hän jatkaa.
Hallituksen eilen julkaisema hiilineutraaliustiekartta sisältää kristillisdemokraattien puheenjohtajan mielestä toistaiseksi varsin niukasti konkretiaa.
Teollisuuden sähköveron lasku EU-minimiin on hänen mukaansa järkevä suunta, mutta isoissa kysymyksissä ratkaisut vielä odottavat.
– Pidemmän aikavälin tavoite energiaintensiivisen teollisuuden ja liikenteen hiilipäästöjen vähentämisestä tulee vaatimaan merkittävää lisäpanostusta energiantuotantoon, Essayah sanoo.
Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 mennessä edellyttää ennakkoluulottomia energiapoliittisia ratkaisuja sekä suuria investointeja. Ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeisintä on luopua kivihiilen, öljyn sekä maakaasun käytöstä.
– Suomessa ja koko Euroopassa tarvitaan avointa keskustelua siitä, miten tämä energia tuotetaan. Siksi hankalatkin kipukysymykset pitää nostaa rohkeasti keskusteluun. Näitä ovat esimerkiksi keskeisten EU-maiden lisääntyvä energiariippuvuus Venäjästä ja maakaasusta sekä kysymys ydinvoimasta, Essayah sanoo.