Pirjo Konttinen on Kristillisdemokraattien pohjoisin kuntavaltuutettu. Hän on syrjäseutujen puolestapuhuja, ja ajaa sitä, että Lappi ja itäinen Suomi pidetään asuttuina.

Kun Pirjo Konttinen tuli valituksi Utsjoen kunnanvaltuustoon keväällä 2017, tapahtui paljon muutakin.

– Laitoin irtisanoutumiseni hammaslääkärin virasta kunnassa siten, että eläköidyn heti virallisen eläköitymispäivän koittaessa, Konttinen kertoo.

Syrjäseudulla on kuitenkin tarvetta suun sairauksien hoitoon.

– Jonkin verran työskennellyt terveyskeskuksissa eläköitymiseni jälkeenkin, maalaishammaslääkäriksi itseään kutsuva Konttinen sanoo.

Hän kokee, että haluaa käyttää osan ajastaan yhteiskunnan hyväksi.

– Valtuustotyöskentely on jatkumoa panokselleni työelämässä. Erityisesti nyt, kun sote-palveluja muokataan, haluan antaa päätäntään omaa näkökulmaani ja neljänkymmenen vuoden kokemustani julkisesta terveydenhuollosta syrjäseudulla.

Pirjo Konttisen ajasta vievät melkoisen osan myös kodin huoltotyöt.

– Mieheni kuoli tapaturmaisesti 18 vuotta sitten. Leskenä elämisen avuttomuus on auttanut ymmärtämään yhteiskunnankin puolelta tulevan avun tarpeellisuutta, Pirjo Konttinen tunnustaa.

Leskenä elämisen avuttomuus on auttanut ymmärtämään yhteiskunnankin puolelta tulevan avun tarpeellisuutta.

Hän iloitsee Kristillisdemokraateissa vaikuttavasta asiantuntijuudesta.

– Puolueessa on tolkkua porukkaa kautta linjan. Mukava, että nuoria miehiäkin nousee mukaan. Lämmöllä olen puheenjohtaja Essayah’n ja KD:n perhepoliittisten aloitteiden takana, sekä kannatan KD:n linjauksia eettisissä asioissa kuten eutanasia ja sananvapaus.

Konttinen kertoo ajatuneensa politiikkaan vastuuntunnon vuoksi.

– Äitini kuoli ollessani 12-vuotias. Jouduin jo varhain ottamaan vastuuta.

– Näinä aikoina juuri Kristillisdemokraatit on minusta tarpeellinen vastavoima enenevään arvotyhjiöön Suomessa. Pidän tärkeänä arvopohjana Raamattua.

Pirjo Konttinen osallistuu hengelliseen vapaaehtoistyöhön kuten diakoniaan ja ilmastoystävälliseen kirppis-ja kierrätyspalveluun.

– Liian paljon istun kyllä autossa, sillä liikun asioiden vaatiessa Norjasta Aunukseen. Onneksi terveyttä on riittänyt.

Hän pitää kuntoaan yllä hiihtämällä, retkeilemällä ja uimalla. Liikunta ja luonto ovat minulle elämäntapa, ei niinkään harrastus. Myös pallopelit ovat mieluisia.

– Ja ah, kirjat, Konttinen huudahtaa.

– Mikäpä on viihtyessä maaseudulla näiden mieltymysten kanssa, Suomen pohjoisin KD-valtuutettu sanoo.

Aluepoliittisesti Lappi on Konttisen mielestä tärkeä, mutta haasteellinen.

– Ihan globaalissakin mittakaavassa Barentsin alue on merkittävä. Suomen on syytä pitää Lappi ja myös itäinen Suomi asuttuna.

Ihan globaalissakin mittakaavassa Barentsin alue on merkittävä. Suomen on syytä pitää Lappi ja myös itäinen Suomi asuttuna.

– Infrastruktuuri ja peruspalvelut täytyy voida pitää sellaisella tasolla, että pienen ihmisen arki ’perukalla’ toimii. Ilolla olenkin huomioinut joitain onnistuneita haja-asutusalueelle tuotuja toimintoja.

Pirjo Konttinen sanoo toki ymmärtävänsä myös etelän taajamien omanlaisensa haasteet.

– Kokonaisuuttahan meidän on maassamme katsottava. Maakuntauudistus on mielestäni hyvällä mallilla ja pääkaupunkiseutu katsottakoon siinä erillisalueena.

Pirjo Konttinen uskoo, että Suomessa on paljon niitä ’maan hiljaisia’, jotka vielä nostavat äänensä kuuluviin.

– Yhdessä saamme kristilliset perusarvot pysymään vakaasti yhteiskuntamme pohjana ja suojana. Sitä monet myös rukoilevat.

 

”Tiivis yhteydenpito synnyinperheen kanssa kerryttää ajokilometrejä”

Eläkkeellä olo on mahdollistanut Pirjo Konttiselle paitsi osallistumisen kuntapolitiikkaan ja monet vapaaehtoistehtävät, myös entistä tiiviimmän yhteydenpidon  synnyinperheen kanssa.

– Sisarukseni asuvat muualla ja ajokilometrejä kertyy melkoisesti. Isäni oli Karjalan evakkoja, pienviljelijä Kainuun maaseudulla. Opiskeluvuosiani lukuun ottamatta olen halunnut asua syrjäseudulla.

– Haluan ajaa syrjäseudulla asumista mahdollistavaa päätäntää.

Pirjo Konttinen uskoo, että oman isän siirtokarjalaisuus ja vanhan karjalaisen elämäntavan vaikutus lapsuudenkodissa vaikuttivat siihen, että hänen asettumisensa Utsjoelle kävi niin ketterästi.

– Tulin tänne yli 30 vuotta sitten. Koin saamelaisvoittoisen yhteisön tutunoloiseksi ja kotiuduin helposti. Vähemmistöasiat ovat ylipäätään elämänkaaressani tuttuja.

Opiskeluaikansa Pirjo asui ruotsinsuomalaisten kanssa. Arjen yhteyksistä tuli kokemustaustaa kieli- ja maahanmuuttopolitiikkaan.

– Arabiajattelija on sanonut, että marginaalissa eläminen tuo mukanaan tarkkailijan aseman. Siteeraan mielelläni häntä. Toisaalta olen useissa Israelia koskevissa hankkeissa mukana.

– Kun olen kannattamassa Israelin olemassaoloa, se ei lähtökohtaisesti tarkoita, että olisin jotain vastaan, Konttinen huomauttaa.

Hän kokee eläneensä myös uskonnollisesti marginaalissa, sillä on taustaltaan helluntailainen. Suvun puolelta läheistä ovat eri luterilaiset herätysliikkeet ja myös ortodoksisuus.

– Opiskeluaika Turussa tarjosi upeasti yhteiskristillisen ajattelutavan. Sitä saan jatkaa Utsjoella naistenryhmässä Vanhat Harput.

Erityisen merkittäväksi Vanhat Harput kävi aviomiehen kuoleman jälkeen.

– Kodeissa kokoontuva hengellisiin lauluihin painottuva vapaamuotoinen yhteisö oli lähes kuin perhe, avoin ja lämmin. Yhteinen usko yhdistää.

Konttinen haluaa aina puhua yhdessä tekemisestä.

– Haluan sitä myös kunnan ja maakunnan asioissa. Kai tämmöinen sosiaalisuus on osin perua lapsuuteni suurperheestä.

Viikon KD-valtuutettu Pirjo Konttinen, Utsjoki, on Kristillisdemokraattien pohjoisin kunnanvaltuutettu

• hammaslääkäri, eläkkeellä

• leski

• työskentelee osa-aikaisesti terveyskeskuksessa

• Utsjoen kunnanvaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen

• Lapin Sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen

• liikunta ja luonto ovat elämäntapa

• harrastaa hengellistä vapaaehtoistyötä, kuten diakoniaa ja ilmastoystävällistä kirppis- ja kierrätyspalvelua

• kuuluu lauluryhmään Vanhat harput