Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman uskoo, että hallitusyhteistyö kriisiytyy, mikäli hallitus ei pääse talous- ja työllisyystavoitteisiinsa. Siinä tapauksessa maahan voidaan tarvita hätätilahallitus.

– Mikäli hallitus ei löydä keinoja talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi on selvää, ettei hallitus pysty toteuttamaan tavoitettaan talouden tasapainottamisesta. Siinä tapauksessa hallituksen pitää ryhtyä leikkaamaan menoja ja siihen en usko tämän hallituspohjan kykenevän. Voi olla, että maahan tarvitaan vielä hätätilahallitus, Peter Östman sanoo.

Östman arvioi alkanutta kevätkautta kristillisdemokraattien puoluehallitukselle.

– Kevät tulee olemaan monella tapaa ratkaiseva hallituksen näkökulmasta, hän uskoo.

Hallituksen tavoitteet pitäisi nyt muuttaa teoiksi. Työryhmien, tiekarttojen ja tyhjien puheiden sijaan tarvitaan toimia, erityisesti työllisyystoimia. Kevään kehysriihi ja kesän budjettineuvottelut tulevat olemaan ratkaisevassa roolissa.

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on yksi hallituksen keskeinen tavoite.

Hallitus on rakentanut ohjelmansa sen varaan, että työllisyysaste nousee niin paljon, että he voivat lisätä julkisia menoja ja kuitenkin tavoittaa talouden tasapainon vaalikauden lopulla.

Östman muistuttaa, että työllisyystoimista ei ole vieläkään mitään tietoa. Sen sijaan hallitus on hänen mielestään tehnyt lukuisia linjauksia ja ehdotuksia, jotka päinvastoin heikentävät työllisyyttä. Kotitalousvähennystä leikattiin ja polttoaineveroa nostettiin. Myös tuore esitys perhevapaiden uudistamisesta vaikuttaisi negatiivisesti työllisyyteen, ei vähiten siksi, että sitä ollaan rahoittamassa työnantaja- ja työntekijämaksujen korotuksella.

– Olemme jääneet pahasti jälkeen muista Pohjoismaista, Östman murehtii.

Östman näytti puoluehallitukselle Suomen ja muut Pohjoismaat kattavan työllisyysastekartan, joka osoittaa, että Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyys on suurimmassa osassa maita 75-85 prosenttia.

Suomessa yli 75 % lukuihin päästään vain osassa rannikkoseutua. Ruotsissa aivan pohjoisessa on lukuisia kuntia, joissa työllisyysaste on yli 85 %. Vastaavilla alueilla Suomessa työllisten määrä on alle 70 %.

– Olemme jääneet pahasti jälkeen muista Pohjoismaista, Östman murehtii.

Samalla kun työllisyys laahaa perässä Suomessa on toisaalta monilla aloilla ja alueilla työvoimapulaa. Esimerkiksi metalliteollisuudessa on pulaa osaavasta työvoimasta.

– Samaan aikaan kun meillä on suuri määrä työttömiä, meillä on suuri määrä yrityksiä, jotka eivät voi laajentaa toimintaansa, koska ei ole työvoimaa.

Östman esitteli puoluehallitukselle useita toimenpiteitä, joilla helpotetaan yritysten mahdollisuuksia työllistää ja kannustetaan työntekijöitä ottamaan vastaan työtä.

Paikallisen sopimisen edistäminen on yksi keskeisimmistä toimista. Östman muistuttaa, että Suomessa on noin 90 000 työnantajayritystä. Näistä yrityksistä vain reilu 20 prosenttia kuuluu työnantajaliittoihin. Loppujen noin 70 000 yrityksen ääntä ei kuunnella työmarkkinaneuvotteluissa. Kuitenkin nämä yritykset työllistävät noin 400 000 työntekijää ja mikä vielä merkittävämpää, näissä yrityksissä syntyy uutta kasvua ja uusia työpaikkoja.

– Näille pienille ja keskisuurille yrityksille paikallinen sopiminen olisi äärimmäisen tärkeää. Työaikasääntelyä kehittämällä tulisi vastata näiden yritysten tarpeisiin. Tarvitaan joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia paikallisesti.

Östman nostaa esiin myös työaikalain, joka mahdollistaa työntekijöiden valitseman luottamusvaltuutetun käydä neuvotteluita, kun työpaikoilla sovitaan säännöllisen työajan järjestelyistä. Tämä oikeus tulisi laajentaa kaikkiin työaikoja koskeviin kysymyksiin.

– Työttömäksi jääminen ei saa olla vaihtoehto ihmisille. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitää porrastaa niin, että työttömyyden alkuvaiheessa päiväraha olisi suurempi kuin loppuvaiheessa. Tämä parantaisi työttömän asemaa työttömyyden alkuvaiheessa ja kannustaisi hakemaan uutta työtä aktiivisesti, hän sanoo.

Kotimaisten työllisyystoimien lisäksi tarvitaan lisää työperäistä maahanmuuttoa paikkaamaan työvoimapulaa. Maahanmuuttovirasto tarvitsee lisää resursseja ja uusi tehokkaampia käytäntöjä työlupien käsittelyn nopeuttamiseksi. Tällä hetkellä tilanne on se, että Migri ei ehdi käsitellä hakemuksia ja odotusajat ovat kuukausia.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan myös paikkaamaan suomalaisten heikkoa syntyvyyttä. Syntyvyys on suorastaan romahtanut viimeisen 10 vuoden aikana.

– Maahanmuutto yksin ei kuitenkaan riitä paikkaamaan tätä vajetta, tarvitsemme toimia syntyvyyden lisäämiseksi. KD on esittänyt perhe-etuuksien nostamista. Tällaisia avauksia ja perhemyönteistä politiikkaa tarvitaan.

– Syntyvyyden laskulla on kuitenkin myös muita kuin taloudellisia syitä. Kun ympäröivä yhteiskunta ei enää tunnista perheiden merkitystä ei ole ihme, ettei lapsia synny. Tuntuu ettei enää edes tiedetä, onko olemassa naisia ja miehiä, äitejä ja isiä. Lapsettomuutta mainostetaan jopa ympäristö- ja ilmastotekona. Ei ihme, että syntyvyys laskee, Östman summaa.