Kirkolliskokoukseen valituista 96 jäsenestä 44 on uusia edustajia. Heidän joukossaan ovat monille kristillisdemokraateille tutut Tommy Björkskog Turun hiippakunnasta ja Soili Haverinen Helsingin hiippakunnasta.

Kirkolliskokoukseen valittiin 32 pappisedustajaa ja 64 maallikkoa. Vaalien vahvistamaton tulos julkistettiin tänään 12. helmikuuta. Valituksi tuli myös yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä Kristillisdemokraattien edustajina toimivia seurakunta-aktiiveja.

Kirkolliskokouksen maallikkoedustajina valituiksi tulivat muun muassa Naantalin kirkkovaltuuston jäsen Tommy Björkskog  ja vantaalainen kirkkovaltuutettu Soili Haverinen. Björkskog on kaupunginhallituksen jäsen ja Kristillisdemokraattien aiempi ensimmäinen varapuheenjohtaja. Haverinen on Vantaan varavaltuutettu ja työksennellyt muun muassa sisäministerin erityisavustajana.

Turun kaupunginvaltuutettu, lähetysjohtaja Ville Auvinen ja Vantaan kaupunginvaltuutettu, ex-kansanedustaja Jouko Jääskeläinen uusivat paikkansa kirkolliskokoukseen.

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, joka päättää kirkon opista ja hallinnosta sekä kirkkolain sisällöstä. Vaalin tuloksiin voi tutustua kirkon vaalisivuilla.

Voimasuhteet ”fifty-fifty”

Jatkokaudelle valittu Jouko Jääskeläinen arvioi, että maallikkojäsenten puolella asetelmat ja voimasuhteet erilaisia näkemyksiä edustavien osalta säilyivät melko samanlaisia kuin edelliskaudellakin.

– Joissakin hiippakunnissa on pappispuolella selkeää muutosta liberaalimpaan suuntaan, Jääskeläinen toteaa.

Samaan johtopäätökseen on päätynyt Tulkaa kaikki -liikeen koordinaattori Vesa Hirvonen.

– Tulkaa kaikki -liikkeen suosittelemilta listoilta pääsi yhteensä 40 edustajaa. Nämä edustajat haluavat edistää esimerkiksi kaikkien parien vihkimistä kirkossa. Valituista papeista yli puolet jakavat tavoitteemme tasa-arvoisen avioliiton edistämisestä kirkossa, kertoo Hirvonen tiedotteessaan.

Jääskeläinen toteaa, että selkein jakolinja kirkolliskokousedustajien näkemysten välillä syntyy erilaisista suhtautumistavoista Raamattuun. Se heijastuu moniin oppikysymyksiin sekä esimerkiksi avioliittokäsitykseen.

Selkein jakolinja edustajien näkemysten välillä syntyy erilaisista suhtautumistavoista Raamattuun.

– Arvioisin, että noin puolet kirkolliskokouksen uusista jäsenistä on niin sanotun klassisen kristinuskon kannalla. He ajattelevat, että Jumala puhuu Raamatussa ihmisten kautta itsestään ja ihmiskunnasta. Liberaalien keskuudessa omaksutun käsityksen mukaan Raamattu on ihmisten ajatuksia Jumalasta.

Monet kirkolliskokouksen päätökset, kuten avioliittokäsityksen muuttaminen, eivät mene läpi ilman kolmen neljäsosan määräenemmistöä.

Jääskeläinen myöntää olevansa pettynyt ja suorastaan suivaantunut siitä, että suuri osa kirkolliskokouksen viime vuosien työajasta on mennyt avioliittokysymyksen vatvomiseen.

– Siihen käytettiin suhteettoman paljon aikaa.

Hän toivoo, että tulevalla kaudella aikaa käytettäisiin kirkon tulevaisuuden kannalta keskeisiin kysymyksiin.

– Kasteiden määrä on romahtamassa, eivätkä edes kirkon jäsenet enää välttämättä kasta lapsiaan. Kirkon evankelioiva työ maahanmuuttajien parissa on ollut surkea suoritus. Kirkon pitäisi myös rohkeasti puhua yhteiskunnallisista vääryyksistä. Kirkon talous, työntekijöiden tilanne ja jaksaminen ovat isoja haasteita, Jääskeläinen luettelee.

– Nämä ovat megaluokan kysymyksiä, joiden kanssa kirkolliskokouksen tulisi painia sen sijaan, että jauhamme avioliittokysymystä. Mitään organisaatiota ei voida johtaa näin, hän harmittelee.

Kirkossa tarve suurille rakenteellisille muutoksille

Sleyn Suur-Helsingin piirivastaavana ja Luther-kirkon teologina työskentelevä Soili Haverinen valittiin kirkolliskokoukseen Helsingin hiippakunnan Sanasta elämään -listalta, aivan kuten Jääskeläinenkin.

– En ole päässyt kirkolliskokoukseen pelkillä omilla äänilläni, vaan erinomaisen Sanasta elämään -listamme yhteisellä ponnistuksella ja yhteisillä äänillä. Rukoilen Herralta voimia ja viisautta siihen, että voisin kantaa tämän vastuun koko ryhmäämme kuunnellen ja Jumalan valtakuntaa rakentaen, valinnastaan iloinen Haverinen sanoo.

Pidän tärkeänä, että yhteisöseurakuntien rakentaminen mahdollistetaan kirkon sisällä.

Hän uskoo, että  teologian jatko-opinnot antavat eväitä avioliittokysymyksen käsittelyyn kirkolliskokouksessa.

– Kirkolla on tarve suuremmille rakenteellisille muutoksille, jotta sen hallinto saadaan ketterämmäksi ja palvelemaan kirkon varsinaista tehtävää – evankeliumin julistamista. Pidän tärkeänä, että yhteisöseurakuntien rakentaminen mahdollistetaan kirkon sisällä.

Naantalilainen Tommy Björkskog myöntää olevansa yllättynyt ja hämmentynytkin läpimenostaan.

– On kiitollinen, nöyrä ja vähän pelokas olo. En odottanut tällaista tulosta, mutta olen valmis kantamaan tämän vastuun. Luotan siihen, että jos tekee parhaansa ja luottaa Jumalan johdatukseen sekä rukouksen voimaan, voi tehdä oikeita asioita.

– Haluan kehittää kirkkoamme vahvalla yhteistyöllä ja ihmisläheisyydellä. Tämä on tosiaan ensimmäinen kausi minulla, joten tulen rauhassa katsomaan, analysoimaan ja oppimaan, millä tavalla parhaiten voi vaikuttaa.

– Tärkeintä on se, että kirkko uskaltaa ottaa sen paikan mikä kirkolle kuuluu, Björkskog painottaa.

Haluan kehittää kirkkoamme vahvalla yhteistyöllä ja ihmisläheisyydellä.

– Tahdon rohkeasti hengellisen kirkon, joka päätöksenteossaan tukeutuu Raamattuun ja kirkkomme tunnustukseen, mutta samalla uskaltaa uudistua, ihmisläheisellä ja modernilla tavalla. Tähän päästään luomalla kaikille mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua kirkon toimintaan, sanoo pitkään vapaaehtoistyötä seurakunnassa tehnyt Björkskog.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousvaalit ja hiippakuntavaltuustojen vaalit järjestettiin 11. helmikuuta. Kirkolliskokouksen uusi nelivuotinen toimikausi alkaa ensi toukokuun alusta.