Koronaviruksen aiheuttaman COVID-19 -pandemian leviämisessä näkyy alueittainen 4-8 -viikon kasvun- ja laantumisen kehityskulku.
– Eri epidemia-alueilla diagnostisoitujen koronavirustartuntojen määrien analysointi viittaa siihen, että tunnelin päässä on valoa – ja että tunneli ei ole niin pitkä, uskoo numeroanalyysinsä pohjalta israelilainen Ran Namerode.

Tilastotiedot viittaavat siihen, että koronaviruksella on huippunsa kahden tai neljän viikon kuluessa laajemman epidemian puhkeamisesta, ja epidemia alueella laantuu seitsemän tai kahdeksan viikon kuluttua.

Näin arvioi Jerusalem Post -lehdessä 23. maaliskuuta julkaistussa kirjoituksessa Ran Namerode, joka on tutkinut uusien päivittäisten tartuntamäärien maakohtaisia tilastoja

– On kulunut neljä kuukautta siitä, kun COVID-19 ilmestyi maailmaan. Uskon, että numeroiden tarkempi tarkastelu tarjoaa todellisen pohjan optimismille siitä, kuinka kauan tämä myrsky kestää.

Potilaiden, kuolemien ja uusien tartuntamäärien maailmanlaajuiset luvut nousevat kirjaimellisesti tappavassa tahdissa. Kun kunkin maan tietoja tarkastellaan erikseen, viittaavat ne toisin.

– Näyttää siltä, ​​että tällä taudilla on klassinen Gaussin kellokäyrän esiintymismuoto siellä missä sitä epidemiana ilmenee.

Nameroden laskelmien mukaan uusien tartuntamäärien kaari on noin kuudesta kahdeksaan viikkoa. Käyrän huippu tulee noin kahdesta neljään viikkoa siitä, kun tartuntoja on alkanut ilmaantua merkittävässä määrin.

Käyrän huippu tulee noin kahdesta neljään viikkoa siitä, kun tartuntoja on alkanut ilmaantua merkittävässä määrin.

Kiinan noin 80 000 sairastapauksesta melkein 85 prosenttia esiintyi Hubeissa, joka on 58,5 miljoonan asukkaan maakunta. Siellä väestöä on suurin piirtein sama määrä kuin Italiassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. Ensimmäiset tartunnat todettiin Kiinassa marraskuun lopulla, mutta 100 tapauksen päivittäinen uusien tartuntojen esiintyvyys alkoi 20. tammikuuta.

Helmikuun puolivälissä todettiin päivittäinen tuhansia uusia tapauksia. Kuitenkin 6. maaliskuuta diagnostisoitujen tartuntojen määrä laski takaisin noin 100 tapaukseen päivässä, ja on laskenut jatkuvasti siitä lähtien.

– Seitsemän viikon kuluessa siitä, kun tauti ilmaantui, epidemia saavutti huippunsa.

Etelä-Korea toteutti laajamittaisen testauksen massiivisen karanteenin sijasta. Päivittäin kymmeniä uusia tapauksia alkoi ilmestyä 20. helmikuuta, mutta 3. maaliskuuta mennessä niiden päivittäinen määrä oli saavuttanut huippunsa, noin 850 uutta tapausta. Sen jälkeen määrä on vähentynyt, ja 15. maaliskuuta uusien tartuntojen määrä vakiintui takaisin alle 100 uuteen tapaukseen päivässä. Viiden viikon kuluessa Korean epidemian korkea taso tukahdutettiin ja saavutettiin päivittäinen tartuntamäärä, joka ei enää ole merkittävä haaste terveysjärjestelmälle.

Japanissa 20. helmikuuta päivittäisten uusien tapausten määrä oli noin 10. Kolme viikkoa myöhemmin, se oli noussut noin 50 tapaukseen päivässä, ja sen jälkeen alkanut laskea takaisin noin 20 päivässä.

Nameroden mukaan pienestä tapausmäärästä huolimatta myös Japani näyttää seuraavan Gaussin kellokäyrää eli normaalijakaumaa, ja noin viiden viikon kuluttua taudin puhkeamisesta sen leviämisaste on laskussa.

– Iranista tulevat tiedot ovat kyseenalaisia, mutta koska tauteja ei ole esiintynyt monissa maissa yli neljää viikkoa, niiden lukumäärää on syytä tutkia.

27. helmikuuta oli ensimmäinen kerta, kun Iranin päivittäinen sairastumismäärä oli noin 100 tapausta. Iranin huippupäivä oli 14. maaliskuuta, jolloin löydettiin 1 365 uutta tapausta.

– Se oli melkein kolme viikkoa maan epidemian merkittävän puhkeamisen jälkeen. Siitä lähtien päivittäinen sairastuvuus ei ole enää nousussa, mikä viittaa siihen, että se saavutti huippunsa, ja on jopa osoittanut laskua noin 1 000 uuteen tapaukseen päivittäin.

Namerode muistuttaa, että eri maista saatavissa tilastotiedoissa on paljon rajoituksia: niitä ei ole riittävästi, osa tiedoista on epäluotettavia ja tarkastelun näkökulma on liian lyhyt.

Tämä on huomionarvoinen havainto ja tarjoaa työkalun analysointiin ja perusteeksi päätöksenteolle.

– Silti näyttää siltä, ​​että on olemassa malli, joka toistuu kaikissa maissa, joissa tauti esiintyy. Tämä on huomionarvoinen havainto ja tarjoaa työkalun analysointiin ja perusteeksi päätöksenteolle.

Euroopassa virus iski ensimmäisenä Italiaan, jossa 22. helmikuuta ilmestyi yli 50 uutta tapausta. Siitä lähtien päivittäisten uusien tapausten määrä on noussut ja saavuttanut huippunsa 21. maaliskuuta noin 6500 päivittäisellä uudella tapauksella.

Sunnuntai 22. maaliskuuta oli ensimmäinen päivä, jolloin päivittäisten uusien tapausten lukumäärä alkoi laskea, mikä viittaa siihen, että huippu oli 28 päivää ensimmäisestä päivästä.

Ranskassa oli 43 uutta tapausta 29. helmikuuta. 19. maaliskuuta jälkeen uusien tapausten päivämäärä on vakiintunut samalle tasolle.

Saksassa merkittävä määrä uusia tartuntoja rekisteröitiin 3. maaliskuuta. Määrä saavutti 4500 uutta tapausta päivässä 20. maaliskuuta 17 päivää tuon jälkeen. Ensimmäinen päivä, jolloin määriä oli edellispäivää vähemmän oli 21. maaliskuuta.

– Samanlainen käyttäytyminen on nähtävissä Espanjassa, Sveitsissä ja Alankomaissa.

Viimeinkin voimme nähdä, että tunnelin päässä on valo, ja että tunneli ei ole niin pitkä.

– On syytä olettaa, että eri maiden toteuttamat toimenpiteet ja olosuhteet voivat vaikuttaa epidemia-aallon pituuteen. Kuitenkin, jos tämä malli edustaa oikein koronaviruksen sykliä, niin tämä pandemia todennäköisesti kestää vain useita viikkoja jokaisessa paikassa, johon se osuu.

– Viimeinkin voimme nähdä, että tunnelin päässä on valo, ja että tunneli ei ole niin pitkä.

Namerode muistuttaa, ettei hän ole epidemiologi, vaan lääkinnällisiä laitteistoja, diagnostiikkainstrumentteja ja tietojärjestelmiä tuottavan kansainvälisen Mennen Medical Ltd. yhtiön johtaja.

– Huolimatta siitä, että olen työskennellyt lääkinnällisten laitteiden kaupassa vuosikymmenien ajan, en väitä omaavani biologian, immunologian, mikro-organismien tai tartuntatautien asiantuntemusta.

Hänen mukaansa tilastotiedot voivat kuitenkin selittää luonnonilmiöitä jopa tilanteissa, joissa asiaan liittyvä tiede ei pysty.

Artikkelista uutisoi suomeksi ensimmäisenä Verkkouutiset.