Ruotsin Kristillisdemokraattien politiikka ja myös kannattajakunta on viimeisen viiden vuoden aikana muuttunut merkittävästi. Ennen ”pehmeitä” teemoja korostanut ja keskiryhmiin lukeutunut puolue linjaa itsensä nyt oikeistolaiseksi konservatiivipuolueeksi. Aiempaa harvempi aktiivikristitty äänestää puoluetta.

– Ruotsissa KD on muuttunut konservatiivipuolueeksi menemällä oikeammalle porvaririntamassa. Vaalivoitto syntyi vanhustenhoidolla, kritisoimalla maahanmuuttoa ja vaatimalla kovempia rangaistuksia rikollisille, Asmo Maanselkä toteaa.

Ruotsin KD:n nykyinen puheenjohtaja Ebba Busch Thor onnistui syksyllä 2018 parlamenttivaalien loppukirissä hienosti. Muutamaa kuukautta ennen vaaleja KD:n kannatus oli kyselyissä pahimmillaan 2,4 prosenttia.

Vaalikampanjan aikana se kaksinkertaistui: KD sai 6,3 prosenttia äänistä ja 22 paikkaa parlamenttiin. Yli puolet KD:n äänestäjistä ratkaisi kantansa aivan viime metreillä.

– Tämä kertoo siitä, että televisioesiintymisillä ja loppukirillä on edelleen suuri merkitys vaaleissa, muistuttaa Asmo Maanselkä.

Televisioesiintymisillä ja loppukirillä on edelleen suuri merkitys vaaleissa.

30 vuotta puoluetta luotsanneen Alf Svenssonin aikana puolue muutti nimensä Kristillisdemokraateiksi ja oli kannatuksensa huipulla 1998 vaaleissa. Svenssonin seuraajan Göran Hägglundin ideana oli yleispuolue, sosiaalikonservatiivinen vaihtoehto. 2006 KD mahtui mukaan porvaripuolueiden allianssihallitukseen, joka hallitsi maata kahdeksan vuotta.

Puolueen viesti oli sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostava. Inhimillisempi Ruotsi oli myös selkeä piikki oikeistopopulistisen Ruotsidemokraattien suuntaan.

Aborttioikeuskysymys nousi pinnalle 2014, kun maassa uutisoitiin, kuinka Norjasta tullaan Ruotsiin tekemään abortteja 12-18 raskausviikoilla väljemmän lainsäädännön vuoksi. Sosiaaliministeri Hägglundin toiminta ei miellyttänyt KD:n konservatiivisiipeä ja perustettiin tiukkalinjainen Kristillinen arvopuolue KV. Uuden puolueen sanoma ei kuitenkaan saanut tuulta purjeisiinsa.

2014 KD:n kampanjateemana oli perheiden ääni. Tuolloin puolue pääsi vain niukasti yli äänikynnyksen ja Hägglund luopui johtajuudesta.

Uusi puoluejohtaja Ebba Busch Thor herätti huomiota kommenteillaan: hänen mukaansa KD seisoo enemmän oikealla kuin muut parlamentin puolueet. Hän otti maahanmuuton rajoittamisen agendalleen ja ehdotti Jas-suunnitelman käyttöönottamista Isisin torjumiseksi. Hän ei juurikaan puhunut perhe- tai sosiaalipolitiikasta.

– Kaikki vapaudet ja oikeudet, joita suojelemme Ruotsissa, ovat muodostuneet kristilliseltä pohjalta. Ei vain sananvapaus, yhdistymisvapaus, uskonnonvapaus, oikeusvaltio ja demokratia. Myös individualismi, tasa-arvo ja seksuaalinen vapautuminen, Busch Thor totesi.

Hänen mukaansa kristillisyys ei ole yksittäisten kieltojen tai moraalisten kysymysten ylläpitoa, vaan kokonaisvaltainen näkemys ruotsalaisesta ja enemmänkin länsimaisesta kulttuurista, joka toimii vastinparina islamilaiselle ja toisaalta monikulttuurisuudelle.

Kristillisyys ei ole yksittäisten kieltojen tai moraalisten kysymysten ylläpitoa, vaan kokonaisvaltainen näkemys ruotsalaisesta ja enemmänkin länsimaisesta kulttuurista.

2018 vaaleissa oikeistopopulistisella Ruotsidemokraateilla oli strategia KD:n äänestäjien kaappaamiseksi. Tunnettu evankelista Runar Søgaard kiersi maata puheenjohtaja Jimmie Åkessonin kanssa pitäen suuria hengellisiä tilaisuuksia. Niissä puhuttiin kristittyjen oikeuksista, maahanmuutoista, abortista ja eutanasiasta.

Åkesson on kuvannut itseänsä agnostikoksi, joka puolustaa kristillisiä kulttuuriarvoja. Hän näkee esimerkiksi samaa sukupuolta olevien pariskuntien perheissä kasvamisen ongelmana lasten identiteetille.

Puolueen varapuheenjohtajaksi noussut helluntailainen ja vapaakirkkotaustainen Julia Kronlid on kertonut aiemmin äänestäneensä KD:ta, mutta koki sen muuttuneen väärään suuntaan. Hän haluaa muun muassa rajoittaa aborttioikeutta ja antaa omantunnonvapauden hoitohenkilökunnalle olla suorittamatta abortteja. Hän ehdotti huntukieltoa ja turbaanikieltoa Ruotsiin.

Ennen 2018 vaaleja tehty tutkimus ennakoi Ruotsin aktiivikristittyjen vähenevän KD:n äänestäjäkunnasta. KD:n ydinkannattajakuntaa houkutteli niin liberaali keskustapuolue kuin Ruotsidemokraatitkin.

– Ebba Busch-Thorin strategia suunnata katse kohti konservatiivisia ja porvarillisia äänestäjiä perustui pelkoon omien äänestäjien liukumisesta Ruotsidemokraattien suuntaan, Maanselkä arvioi.

Ebba Busch-Thorin strategia suunnata katse kohti konservatiivisia ja porvarillisia äänestäjiä perustui pelkoon omien äänestäjien liukumisesta Ruotsidemokraattien suuntaan.

Nyt KD haluaa kiristää maahanmuuttopolitiikkaa siten, että Ruotsiin otettaisiin merkittävästi vähemmän maahanmuuttajia kuin nyt. Se ajaa maahanmuuttajille työntekoa ja kielitaitoa sosiaaliturvan vastineeksi.

Ruotsin KD teki kattavan selvityksen vaalimenestyksestään. Suurin voittoa selittävä tekijä oli puoluejohtaja itse. Toiseksi nousi vaaliteemana ollut terveydenhoito, erityisesti vanhustenhoidon heikko tilanne, johon demarihallitus nähtiin syyllisenä.

Vaikka KD:n kannatus kasvoi, puolue menetti lähes puolet niistä kannattajista, jotka äänestivät sitä edellisissä vaaleissa. Nämä äänestäjät hajaantuivat moniin eri puolueihin, eniten Ruotsidemokraatteihin ja Kokoomukseen.

Terveys- ja sosiaalipolitiikan hyvä osaaminen sekä puolueen myönteinen Nato-kanta ja positiivinen suhtautuminen EU:iin toi äänestäjiä Ruotsidemokraateista.

Suhteellisesti eniten KD:n kannatus kasvoi nuorten keskuudessa ja vähentyi eläkeläisten keskuudessa. Perhepoliittisia kysymyksiä korostavalla puolueella on vähiten äänestäjiä perheenperustamisiässä. Myös työikäiset mieskannattajat ovat turhan harvassa.

Ruotsalaisista KD-äänestäjien pääosan ideologinen koti on selvästi oikealla. Puolueen äänestäjäpotentiaalia löytyy eniten kokoomuksesta.

KD:n myötätuuli jatkui vielä vaalien jälkeen huhtikuuhun 2019 asti, jolloin puolue saavutti 13 prosentin kannatuksen mielipidemittauksissa. Seuraavassa kyselyssä kannatus tippui 7,5 prosenttiin juuri ennen eurovaaleja KD:n kompastuttua kahteen asiaan.

Ruotsalaisista KD-äänestäjien pääosan ideologinen koti on selvästi oikealla. Puolueen äänestäjäpotentiaalia löytyy eniten kokoomuksesta.

– KD vaati tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta samaan aikaan se kannatti perhepoliittisesta perspektiivistä maahanmuuttajien perheiden yhdistämistä. Tämän lisäksi puolue juuttui kiistelemään abortista europarlamentaarikon liian konservatiiviseksi tulkitun äänestyskäyttäytymisen vuoksi, Maanselkä kuvaa.

– Ebba Busch Thorin, joka oli rakentanut imagoaan naisten puolustajana raiskaajia vastaan, oli vaikea ylläpitää imagoaan jouduttuaan feministien silmätikuksi. Gallup-romahdus oli huomattavasti suurempi naisten ja nuorempien keskuudessa.

Maanselän käsityksen mukaan Ruotsin KD:n siirtyminen oikeistoon mahdollistui, kun maltilliset kokoomuslaiset, moderaatit, ovat liukuneet kohti keskustaa.