Kristillisdemokraattien Sari Essayah vaati jälleen eduskunnan kyselytunnilla valtiovarainministeri Katri Kulmunilta selvitystä Suomen vastuista euroryhmän kriisipaketin jäljiltä.

Maailmanlaajuiset kriisit lisäävät velanottoa kaikkialla. Suomikin ottaa todennäköiseti 15-20 miljardia euroa lisävelkaa koronakriisin menoihin.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah’n mukaan tämä on jossain määrin vääjämätön seuraus kriisistä.

– Euroalueella pyritään kriisin varjolla lisäämään yhteisvastuuta veloista

– Euroalueella pyritään kuitenkin kriisin varjolla lisäämään yhteisvastuuta veloista ja luomaan uusia työttömyysvakuutusrahaston kaltaisia esityksiä, jotka eivät kuulu sisällöltään EU:n toimivaltaan ja ovat ongelmallisia kansallisen budjettisuvereniteetin kannalta, hän muistutti eduskuntaa.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni kertoi euroryhmän jälkeen, että yhteistä velkaa ei tullut koronabondien muodossa, mutta Essayahin mukaan Suomi kuitenkin samanaikaisesti sitoutui yhteisvastuullisiin takuisiin. Niistä valtiovarainministeriön omat muistiot kertovat, että takuiden kokonaismäärä nousee miljardiluokkaan eikä joihinkin satoihin miljooniin, kuten julkisuudessa on annettu ymmärtää.

– Eikö Suomen omissa veloissa ole tarpeeksi maksamista, kannattaako lähteä takaamaan muitten maiden velkoja ja mitkä on Suomen velkojen takausvastuut, Essayah penäsi Kulmunilta.

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin mukaan hallitukselle on tärkeä yhtäältä huolehtia euroalueen vakaudesta ja toisaalta siitä, että jokaisella maalla on oma vastuu talouspolitiikastaan.

Työllisyysrahaston ja EVM:n suhteen Suomi on ollut rakentava, mutta vaatinut tarkkarajaisuutta.

– Vaikkapa työllisyysrahaston tulevat takausvastuut liikkuvat sadoissa miljoonissa, hän sanoi.