Puutarhaliitto kannustaa ekotekoihin omassa puutarhassa

14.5.2020 klo 11:10 Elämäntapa Merja Eräpolku

Puutarha on mainio paikka hyville ekoteoille. Hyvin hoidettu, monimuotoinen puutarha edistää sekä luonnon monimuotoisuutta että hidastaa kasvihuoneilmiön etenemistä. Puutarhan avulla voidaan myös sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haittoihin.

Puutarhaliiton jäsenjärjestöt ovat valinneet tämän vuoden teemakseen ’Ekotekoja puutarhassa’.

Kun Pohjolan keväinen kasvukausi alkaa, havaitaan tämä maailmanlaajuisesti hiilidioksidipitoisuuden laskuna. Monivuotiset kasvimme ryhtyvät keväisiin töihinsä sitomalla hiilidioksidia ja tuottamalla happea ilmakehään. Jokainen kotipuutarhuri voi omilla kestävillä kasvivalinnoillaan osallistua näihin talkoisiin ja samalla hidastaa ilmastonmuutosta, toteaa Puutarhaliitto tiedotteessaan.

Rehevä ja kerroksellinen piha on kotipuutarhurin paras ekoteko. Pihaan kannattaa valita peruskasveiksi monivuotisia puita ja pensaista, joiden kasvukausi on mahdollisimman pitkä. Ne yhteyttävät, kasvavat ja sitovat ilmakehän hiilidioksidia varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn asti.

Rehevä piha puskuroi

Rehevä piha toimii monella tavalla puskurina luonnon ääri-ilmiöiden vaikutuksia pehmentäen. Kaikki kasvillisuus hidastaa rankkasateiden haittavaikutuksia ja erityisesti ravinnepitoisten hulevesien valumisia. Näin myös kotipuutarhuri voi osallistua vesistöjen suojelemiseen. Esimerkiksi viherkattojen avulla voidaan sitoa jopa yli 60 prosenttia sadevedestä sen joutumatta vesistöihin. Kasvit ja erityisesti humuspitoinen maaperä ovat tehokkaita veden ja ravinteiden sitojia jo sellaisenaan. Juuret imevät vettä ja kasvien hengitys haihduttaa lisäksi vettä suoraan ilmakehään, jolloin se ei valu vesistöihin.

Tiivis rakentaminen ja kovat kasvittomat pinnat ovat lisääntyneet niin kotipihoissa kuin julkisilla alueilla, jolloin paahtava kuumuus ja esimerkiksi kaupunkitulvat ovat lisääntyneet huomattavasti. Taitava piharakentaja luo valumahidasteita ojien, lampien ja imeytysalueiden avulla, jolloin vesi, sen arvokkaat maa-ainekset ja ravinteet pysyvät omalla tontilla. Samalla parannetaan pihan biodiversiteettiä ja annetaan mahdollisuuksia eri eliölajien elämälle. Maan kuntoa voidaan parantaa esimerkiksi lisäämällä siihen vettä ja ravinteita sitovaa biohiiltä.

Harmaata vai sallivaa vihreyttä?

Kannoista ja muista luonnonmateriaaleista voi rakentaa oivan luonnonmukaisen hotellin hyönteisille. Kuva: Timo Taulavuori

Mieliimme on iskostettu, että kivetyksien, asfaltin tai hiekkakäytävän ”rikkaruohot” kielivät laiskasta puutarhurista. Virheetön harmaus puolestaan ahkeruudesta. Ajatuksen kulkua on hyvä muuttaa sallivammaksi. Iloiset rikkakasvit hiekkakäytävällä kertovat lopulta ympäristöystävällisestä puutarhurista, joka haluaa pitää huolta maaperästä.

– Jos pihapiiriä katsoo ylhäältä päin, olisi vihreän osuuden oltava vähintään 70 prosenttia tontin kokonaisalasta, jotta yhteyttävää pinta-alaa on riittävästi, arvioi Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.

– Pihassa olisi hyvä olla hoidetun osuuden lisäksi luonnonmukainen rötypuutarha kivineen, kantoineen ja luonnonkasveineen. Hallittu hoitamattomuuskin voi olla kaunista ja lisätä mielenkiintoa pihaa kohtaa, lisää Taulavuori.

Lahoavat rungot ja oksistot toimivat monien sienten, mikrobien ja hyönteisten kasvualustana ja lisäävät samalla muiden eläinten kuten lintujen viihtyvyyttä pihassa.

Maan elinvoimaa pieneliöiden avulla

Viljely-, rikka- ja luonnonkasvit hyödyntävät monin tavoin puutarhan omistajaa. Ne sitovat maa-ainesta ja ilman hiilidioksidia. Tutkimuksissa on havaittu, että virheettömän laatoituksen tai asfaltin alla maan eloperäisyys lähestyy nollaa, sillä kovan katteen alla ei viihdy mikään eloperäinen pieneliöstö. Sen sijaan kasvillisuusalueilla maaperä kuhisee tervettä pieneliötoimintaa. Myös apilat ja kukkivat piharatamot ovat aitoja pihan viherryttäjiä. Niidenkin vuodenkiertoa on lupa seurata samalla tavalla kuin istutettujen koristekasvien.

Suosituksissa on myös jättää osa nurmialueesta leikkaamatta, mikä edistää luonnon monimuotoisuutta ja erityisesti pölyttäjähyönteisten hyvinvointia. Elinvoimaisuutta lisätään myös levittämällä pensaiden, puiden ja muiden istutusten alle orgaanista katetta, joka parantaa myös maaperän oloja ja elinvoimaisuutta. Katetta voidaan ostaa, mutta sitä saadaan myös oman puutarhan jätteistä hakettamalla, kompostoimalla ja muuten kierrättämällä esimerkiksi lehti- ja nurmijätettä. Humuksen osuus maaperässä lisääntyy, mikä parantaa kasvukuntoa.

Puutarhurista kapellimestari?

Kestävässä pihassa on kerroksellisuutta ja runsautta. Siellä suositaan erilaista aluskasvillisuutta, perennoja, pensaita, köynnöksiä ja puita. Myös ammattilaiset puhuvat nykyisin dynaamisista istutuksista, jolloin jokainen kasvi ottaa ajallaan kasvutilaa ja valoa. Piha muuttuu vuosien varrella pioneerikasvien väistyttyä toisille alueille, jolloin uudet latvuskasvit ottavat valtaa.

Monipuolisilla istutuksilla dynaamisuudesta tulee pian luonnollinen osa pian pihan evoluutiota. Puutarhuria toimii silloin kapellimestarina luoden tilaa herkille kasveille ja pitäen huolta aluskasvillisuuden valon saannista. Hoidetussa pihassa on hyvä huolehtia sen ilmavuudesta ja esteettisistä arvoista harventamalla liian tiheitä kasvustoja hoitoleikkauksin.

Tavoitteena kasvua keväästä syksyyn

Kasvillisuuden kerroksellisuus muuttuu vuoden eri aikoina. Esimerkiksi keväällä lehtipuuvaltaisen metsän pohjakerroksen valloittavat kevätkukkijat esimerkiksi Idänsinililjat, muut sipulikukat, valkovuokot, esikot ja kiurunkannukset. Monet näistä geofyyteistä lakastuvat kukinnan jälkeen ja antavat tilaa muille kasveille.

Syyskukkivat perennat kuten leimukukat, punalatvat ja syrikät ovat puolestaan monille hyönteisille tärkeitä ravinnonlähteitä, jotta niiden talvehtiminen ja lisääntyminen sujuisivat hyvin. Keväällä ne tai niiden jälkeläiset puolestaan heräävät pajujen ja kevään sipulikukkien aikaan nauttimaan seuraavaa mesiateriaansa.

Kompostointi kannattaa

Tippuneet lehdet ja karsitut oksat hyödynnetään joko haketettuna katteena tai ne kompostoidaan maanparannusaineiksi. Kompostin sekaan sopivat hyvin myös kotitalousjätteet kiertotalouden ajatusten mukaan päätyen oman pihan ravinteiksi ja humukseksi. Kevätpuutarhuri kääntää ja samalla käynnistää kompostin toiminnan aina toukokuussa esimerkiksi lisäten siihen kosteutta ja maatunutta kasviainesta.

Auringonkukan ja ruusupavun taimia esikasvatuksessa toukokuussa sisällä. Kuva: Merja Eräpolku

Ylös