– Komission esitys jälleenrakennusrahastosta on hälyttävä askel kohti yhteisvastuuta ja tulonsiirtounionia, muistuttaa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Euroopan komissio julkisti tänään oman esityksensä unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä ja jälleenrakennusrahastosta. Komissio esittää 750 miljardin suuruista elpymisrahastoa, josta 500 miljardia jaettaisiin suorina avustuksina ja 250 miljardia lainoina koronaviruksesta eniten kärsineille maille. Leijonanosa tuesta menisi näin ollen Italialle ja Espanjalle.

EU ottaisi elpymisrahastoa varten ensimmäistä kertaa historiansa aikana merkittävän suuruisen lainan, jonka jäsenmaat maksaisivat takaisin samassa suhteessa kuin maat normaalistikin osallistuvat EU:n budjettiin. Osa lainan takaisinmaksusta hoidettaisiin nostamalla EU:n on omia varoja kahteen prosenttiin (2 %) suhteessa bkt:hen ja kasvattamalla unionin budjettia.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah tyrmää komission suunnitelman.

– Suomen maksuosuus kasvaisi entisestään alkuperäisestä esityksestä ja unioni saisi päälle vielä verotusoikeuden, Essayah kritisoi.

Emme voi missään tapauksessa hyväksyä näitä suunnitelmia.

–  Emme voi missään tapauksessa hyväksyä näitä suunnitelmia. Uuden rahaston nimi Next Generation Fund on osuva, koske sen maksajiksi joutuvat todellakin seuraavat sukupolvet, sanoo Essayah.

Hän muistuttaa, että EU:n perussopimusten keskeinen lähtökohta on se, että jokainen EU-maa huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan.

– Perussopimuksessa myös todetaan, ettei unioni saa rahoittaa toimintaansa velaksi. Tässä valossa esitys näyttäytyy kuin pahimmassa painajaisessa; unioni on valmis rikkomaan aivan keskeisimpiä periaatteitaan ja sääntöjään, Essayah arvostelee

Jälleenrakennusrahaston keskeinen kiistakapulan aihe on ollut lainojen ja suorien tukien välinen suhde.

Elvytyspaketissa on ennennäkemätöntä se, että suurin osa tuesta ei olisi lainamuotoista, vaan jaettaisiin avustuksina.

Elvytyspaketissa ennennäkemätöntä on se, että suurin osa tuesta ei olisi lainamuotoista, vaan jaettaisiin avustuksina.

– Suomen johdonmukainen kanta on ollut se, jos tukea annetaan, sen on oltava lainamuotoista ja ehdollinen rakenteellisille uudistuksille. Suomen hallituksen herätyskellojen pitäisi soida ja esitys avustuksista tulee torpata ensisijoilleen samanmielisten maiden kanssa, Essayah toteaa.

Koronakriisin seurauksena Suomen EU-vastuut voivat nousta jopa kymmeniin miljardeihin euroihin. Suomessa valtiontakausten kanta on laivanrakennusteollisuutemme takia selvästi jo EU-maiden suurin suhteessa BKT:hen.

Esitys toisi Suomelle 7-8 miljardin euron vastuut muiden koronatoimista lankeavien vastuiden päälle.

– Asiantuntijat ovat varoittaneet, että kokonaisarvion puuttuminen kasvavista taloudellista vastuista vaikuttaa siihen, voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyitä edes pitää perustuslain mukaisina vaarantamatta valtion taloutta.

Essayah huomauttaa EU:n muuttuvan tätä myötä aivan toiseksi kuin se, johon Suomi 1995 liittyi.

Essayah huomauttaa EU:n muuttuvan tätä myötä aivan toiseksi kuin se, johon Suomi 1995 liittyi.

– Saksan ja Ranskan yhteinen esitys elpymisrahastosta viitoittaa tietä erilaiselle unionille, johon olemme aikoinaan liittyneet, Essayah sanoo.

Kansalaisten pitäisi Essayah’n mukaan nyt saada sanoa mielipiteensä Euroopan unionin ja euroalueen tulevaisuudesta.

– Nyt jos koskaan on aika käydä perusteellinen keskustelu EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta ja antaa kansalaisille mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Kansalaiset ovat äänestäneet tietynlaisesta EU:sta.

– Jos se alkaa muuttua toisentyyppiseksi EU:ksi, jossa otetaan yhteistä velkaa, se ei ole sellainen EU, jolle suomalaiset ovat antaneet mandaatin, Essayah muistuttaa.