Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah nosti eduskunnassa esille ankkurilapsiin liittyvän haasteen: Suomessa on ollut tapauksia, joissa on tarkoituksellisesti lähetetty nuori vaaralliselle taipaleelle, jotta muukin perhe saataisiin perheenyhdistämisen kautta Suomeen.

Kristillisdemokraatit ovat tukeneet hallituksen esitystä kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamiseksi eli sosiaalihuollon jälkihuollon ulottamista 25 vuoteen saakka niiden turvapaikanhakijoiden osalta, jotka ovat tulleet alaikäisinä Suomeen.

Lisäksi kunnalle korvattaisiin ilman huoltajaa olevan alaikäisen sijoittamisesta perheryhmäkotiin tai muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneet kustannukset siltä ajalta, kunnes nuori täyttää 25 vuotta.

Nykyisin tuo ikäraja on 21 vuotta.

Kotouttamislainsäädäntö on tarveharkintaista, syyperusteista sosiaaliturvaa, ja sen takia se kuuluu henkilölle, joka sitä tarvitsee, eikä sellaiselle henkilölle, joka sitä ei tarvitse.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että muutos auttaa turvapaikanhakijanuoria integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, vaikka kaikki eivät ole lastensuojelun asiakkaita.

– Olen omassa kotikunnassani nähnyt, miten monista afgaaninuorista, jotka ovat alaikäisenä tulleet, ovat olleet kristillisessä kansanopistossa opiskelemassa, nopeasti oppineet kielen, suorittaneet ylioppilastutkinnon, päässeet ammattiuralle ja heistä saadaan Suomeen erittäin hyvin koulutettuja työntekijöitä, hän sanoo.

Essayah nostaa kuitenkin esille niin sanotun ankkurilapsihaasteen: Suomessa on ollut tapauksia, jossa on tarkoituksellisesti saatettu lähettää nuori Suomeen, jotta  muukin perhe saadaan perheenyhdistämisen avulla tänne.

Joissakin tapauksissa Suomessa on evätty oleskelulupa tästä syystä, ja toisissa tapauksissa on katsottu, että lasten edun mukaista on, että oleskelulupa myönnetään.

Essayah muistuttaa, että kotouttamislainsäädäntö on tarveharkintaista, syyperusteista sosiaaliturvaa, ja sen takia se kuuluu henkilölle, joka sitä tarvitsee, eikä sellaiselle henkilölle, joka sitä ei tarvitse.

Sen sijaan lapsen lähettämistä yksin, usein vaarallisella taipaleelle Suomeen, hän pitää vääränä motiivina.

Eduskunnassa Essayah’n mainitsemasta ankkurilapsiongelmasta nousi monipolvinen keskustelu.

– Jos me emme oikeasti uskalla ääneen sanoa, että on olemassa ankkurilapsia ja sellaisia vanhempia ja sellaisia sukuja, jotka pistävät sen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevan matkaan ja katsovat, että saapa nähdä, pääseekö hän perille Eurooppaan, ja sitä kautta ehkä mahdollisesti perheenyhdistämisen kautta saadaan sitten perhe Eurooppaan, niin onhan sekin nyt jo aika kummallista, Essayah totesi aiheeseen liittyvässä eduskuntakeskustelussa.