EU-komission esitys uudesta 750 miljardin euron elpymisrahastosta on jälleen uusi askel kohti velka- ja tulonsiirtounionia. Toki on ollut tiedossa, että federalistit eivät koskaan jätä hyvää kriisiä käyttämättä edistääkseen liittovaltiokehitystä EU:ssa, mutta näin vauhdikasta fiskaaliunionin rakentamista harva ennakoi.

Leijonanosa tuesta, yhteensä yli 300 miljardia euroa, on menossa Italialle ja Espanjalle, muut isot saajat olisivat Ranska ja Kreikka. Ennusteiden mukaan Italian julkisen velan bkt:n suhde on nousemassa 155 prosenttiin ja Ranskan ja Espanjan noin 115 prosenttiin, ja Kreikkahan on näissä tukipakettikuvioissa vanha tuttu. Lisäksi ranskalaiset pankit ovat rahoittaneet runsaasti Italiaa. Jokainen voi päätellä tahollaan, hoidetaanko tässä koronaviruskriisiä vai jotain ihan muuta.

Elpymisrahasto nostaisi Suomen jäsenmaksuosuutta entisestään, ja avaisi unionille omien varojen kautta veropiikin puuttua jäsenmaiden budjettisuvereeniteettiin.

Esitys toisi Suomelle reilun 3 miljardia euroa tukea, mutta yli 10 miljardin euron vastuut muiden koronatoimista lankeavien vastuiden päälle. Elpymisrahasto nostaisi Suomen jäsenmaksuosuutta entisestään, ja avaisi unionille omien varojen kautta veropiikin puuttua jäsenmaiden budjettisuvereeniteettiin. Perustuslain vaatima vastuiden tarkkarajaisuuskaan ei toteudu hamaan tulevaisuuteen siirtyvillä maksuosuuksilla ja – tavoilla.

Vaikka ei olisi kiinnostunut tarkastelemaan asiaa perussopimusten ja perustuslain näkökulmasta, voi pohtia auttavatko ilman ehtoja heitellyt miljardit Euroopan taloutta nousuun. Kasvua ja innovaatioita on ennenkin toivottu, mutta saatu Etelä-Eurooppaan hukkainvestointeina tyhjiä satamia, lentokenttiä ja tien pätkiä.

Esitys elpymisrahastosta viitoittaa tietä hyvin erilaiselle unionille, johon olemme aikoinaan liittyneet. Nyt jos koskaan on aika käydä perusteellinen keskustelu EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta ja antaa kansalaisille mahdollisuus kertoa mielipiteensä eikä kiireellä runnoa päätöksiä eteenpäin.