– Suomen asema EU:n maksumiehenä vahvistui entisestään huippukokouksessa, kritisoi kansanedustaja ja Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen.

– Neuvottelutuloksessa ei todellakaan ole juhlan aihetta. Suomi saa koronaelpymispaketista 3,2 miljardia euroa ja maksaa 6,6 miljardia euroa, Päivi Räsänen muistuttaa.

Hän toteaa, että vaikka avustusten ja lainojen suhdetta 750 miljardin euron elpymisvälineessä säädettiin, suurin osa (390 miljardia) jaetaan jäsenmaille suorina avustuksina ja 360 miljardia euroa lainana.

Suomi saa koronaelpymispaketista 3,2 miljardia euroa ja maksaa 6,6 miljardia euroa.

Pääministeri Sanna Marin tiedotti Suomen saavan satoja miljoonia euroja lisää maaseudun kehittämiseen.

– Maatalouteen ei kuitenkaan ole tulossa lisärahoja, vaan sovitulla kompensaatiorahalla vain paikataan rahoituskehyksiin päätettyjä maataloustukien leikkauksia, Räsänen toteaa.

Suomi on saamassa tulevalla kaudella seitsenvuotisesta budjetista 11,1 miljardia euroa ja on maksamassa 16,7 miljardia euroa.

– Tässäkin Suomen nettoasema jää 5,9 miljardia euroa miinukselle, Räsänen huomauttaa.

Elpymisrahasto sisältää hänen mukaansa lukuisia ongelmakohtia lähtien EU-perussopimuksista ja Suomen perustuslakivaliokunnan kannoista.

– Rahoitusjärjestelyssä unioni ottaa lainaa jäsenmaiden sijaan ja siitä vastaavat viime kädessä jäsenvaltiot yhteisvastuullisesti. Kuitenkin EU:n perussopimusten keskeinen periaate on se, että jokainen jäsenvaltio huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan.

Räsänen muistuttaa, että artiklassa 125 jäsenvaltioita ja unionia kielletään ottamasta vastuulleen jäsenvaltioiden velkoja ja muita vastuita.

– Ongelmallisimman kohdan muodostaa artikla 310, jonka mukaan unionin talousarvion pitää olla tasapainossa eikä se saa näin ollen rahoittaa toimintaansa velaksi.

Velan kasvun myötä tulee luontevaksi lisätä EU-tason veroja velkojen maksamiseksi. Tämä johtaa syvenevään kierteeseen kohti liittovaltiorakennetta ja kansallisen päätösvallan heikkenemistä.

Unionin velanottomahdollisuuden avaaminen johtaa varsin todennäköisesti siihen, että nyt kertaluonteiseksi todettua velanottoa halutaan lisätä, Räsänen arvioi.

– Samalla velan kasvun myötä tulee luontevaksi lisätä EU-tason veroja velkojen maksamiseksi. Tämä johtaa syvenevään kierteeseen kohti liittovaltiorakennetta ja kansallisen päätösvallan heikkenemistä.