– Yhä syvempi eurooppalainen velkojen yhteisvastuu ja kasvavat jäsenmaksut.
Näin tiivistää Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah. Neuvottelutulos on hänen mielestään sanalla sanoen huono.

Sari Essayah pitää pääministeri Marinin hallituksen saavuttamaa neuvottelutulosta EU:n elpymisrahastosta ja monivuotisesta rahoituskehyksestä huonona.

– Hallitus on viemässä Suomea yhä syvemmällä eurooppalaiseen velkojen yhteisvastuuseen ja kasvaviin jäsenmaksuihin. Neuvottelutulos ei ole hyvä, sillä Suomi onnistui ainoastaan pitämään nykyisen tason maatalousrahoissa ja torjumaan niihin esitetyn 400 miljoonan euron leikkauksen sekä säilyttämään Itä- ja Pohjois-Suomen harvanasutuksen 100 miljoonan euron tuen.

– Sekä elpymisrahastossa että monivuotisessa rahoituskehyksessä Suomi on miljardien nettomaksaja; elpymisrahastossa 3,4 mrd euroa  ja budjetissa 5,9 mrd euroa miinuksella, Essayah listaa.

Hän ei pidä Suomen neuvottelutaktiikkaa erityisen onnistuneena.

– Kun jo lähtiessä kerrottiin, että sovun saaminen on keskeistä ja ’olemme avoimen rakentavia’. Niukkana nelikkona tunnettu maaryhmä (Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska)  onnistui tiukalla vaatimuslistallaan neuvottelemaan itselleen miljardien jäsenmaksuhelpotukset, Essayah muistuttaa.

– Kuitenkin Suomella oli monissa asioissa samansuuntaisia kantoja. Lisäksi hallitus käytti neuvottelupääomaa oikeusvaltioperiaatteen korostamiseen, vaikka tiedossa oli, että muotoilusta tulee lopulta sellainen, jonka kaikki voivat hyväksyä.

Huolestuttavinta Essayah’n mielestä on yhteisvastuulliseen velkaan suostuminen.

– Tässä tilanteessa ei pidä kuitenkaan vain katsoa, kuka sai ja kuka hävisi, sillä huolestuttavinta on yhteisvastuulliseen velkaan suostuminen unionin budjetin kautta. Valittu oikeusperusta on sellainen, jota tulevaisuudessakin voidaan käyttää vastaavalla tavalla, vaikka nyt korostetaan paketin kertaluonteisuutta, hän huomauttaa.

Tämä ratkaisu on tosiasiassa muuttamassa unionin luonteen pysyvästi ja vaikutukset budjettisuvereniteettiimme voivat olla kohtalokkaat. – Sari Essayah

Marinin hallituksen päätöksellä Suomi on Essayah’n kritiikin mukaan sidottu vuosikymmeniksi yhteiseen velkaan, ja odottamassa ovat jo avaukset EU-tason veroista ynnä muista sellaisista liittovaltiomaisista fiskaaliunionin rakenteista.

– EU:n perussopimusten keskeinen periaate on ollut ja pitäisi olla edelleen, että jokainen jäsenvaltio huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan. Tämä ratkaisu on tosiasiassa muuttamassa unionin luonteen pysyvästi ja vaikutukset budjettisuvereniteettiimme voivat olla kohtalokkaat.

Essayah’n johtamille Kristillisdemokraateille on tärkeää, että Euroopan talous kykenee elpymään ja sisämarkkinat toimivat.

– Suomen kaltaiselle viennistä riippuvaiselle maalle se on sanomattakin tärkeää.

– Kriisin varjolla on kuitenkin vastuutonta lähteä mukaan ja edistää sellaisia esityksiä, jotka muuttavat unionin perusluonnetta siitä, mihin olemme aikoinaan EU-jäsenyydessä sitoutuneet. Toistuvat ’luovat ratkaisut’ perussopimusten rajamailla uhkaavat eurooppalaista yhteistyötä ja nakertavat unionin uskottavuutta, Essayah muistuttaa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan, kansanedustajan ja suuren valiokunnan jäsenen Essayah’n mukaan EU-tason koronatoimenpiteiden osalta olisi pitäydyttävä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa.

– Myös EKP:n rahapolitiikan löysentäminen auttaa akuutissa tilanteessa, Essayah toteaa.