– Koronatoimissa ideologiset syyt eivät saisi enää estää yksityissektorin kapasiteetin käyttöönottoa, sillä koronan torjunta on talouspolitiikan ydintä, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Essayah kritisoi valtiovarainministeriön budjettiesityksen pohjaa, ja toteaa sen viitoittavan ”huldahuoleton” menon jatkumista Marinin hallituksen talouspolitiikassa.

– Lisäksi koko budjetin tulopuolen veropohjaoletus perustuu siihen, että koronaepidemia talttuu ja veronmaksuun lykkäystä hakeneet yritykset suoriutuvat maksuistaan hallituksen vaatimien korkojen kera, hän sanoo.

Syksyn ja koronan toisen aallon kolkutellessa koronan testauskapasiteetti on jälleen kerran ollut kovilla.

Essayah muistuttaa, että kevään lisäbudjetissa oli olemassa varaus yksityissektorin kapasiteetin hankkimiseen. Hän painottaa, että eduskunnan on saatava selvitys, miten sitä rahaa käytetään, jos sitä ei suunnata nyt testauskapasiteetin puollonkaulojen purkamiseen.

– Koronatoimissa ideologiset syyt eivät saisi enää estää yksityissektorin kapasiteetin käyttöönottoa, sillä koronan torjunta on talouspolitiikan ydintä

– Koronatoimissa ideologiset syyt eivät saisi enää estää yksityissektorin kapasiteetin käyttöönottoa, sillä koronan torjunta on talouspolitiikan ydintä.

Työttömien määrän kasvuun ei budjetissa olla Essayah’n mukaan myöskään varauduttu, vaikka syksy on vielä aivan alussa, ja lomautusten lopullinen kohtalo vasta ratkeamassa.

Sen sijaan hallituksen hellimät ”tulevaisuusinvestoinnit”, joista suurin osa on normaalia julkisen sektorin menonlisäystä, ollaan toteuttamassa.

– Kun niihin ei voida käyttää aiotusti valtion omaisuuden myyntiä, aiotaan EU:n elpymis- ja palautumisvälineen rahat ohjata muun muassa alle 25-vuotiaiden  ilmaisen ehkäisyn kokeiluun.

– Kun Suomi käyttää rahojaan näin budjetin paikkailuun, on vaikea kritisoida Espanjaa perustulokokeilusta tai Italiaa arvonlisäveron alennuksesta. Nettomaksajamaana maksamme sitten nämä eri maiden budjettien kokeilut monin verroin takaisin.

Yhtäältä julkisen puolen menonlisäykset kasvattavat velkaantumista, samalla kun asumisen kulut kasvavat ja palkansaajien sosiaaliturvamaksut nousevat.

– Vaikea nähdä, miten tämä olisi yksityispuolen ostovoimaa ja siten kulutuskysyntää parantavaa, Essayah huomauttaa.