Pääministeri Sanna Marinin ehdotus työpäivän lyhentämisestä kuuden tunnin mittaiseksi ei saa kannatusta kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsäseltä.

Se tarkoittaisi, että esimerkiksi kriittiselle sote-alalle pitäisi löytää jostakin 100 000 uutta työntekijää.

– Kun demarit puheenjohtajansa Marinin johdolla haaveilevat lyhyemmästä työpäivästä, heidän tulisi kertoa, miten lyhennys käytännössä toteutettaisiin kriittisillä naisvaltaisilla hoiva-aloilla, kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen ihmettelee.

Räsänen muistuttaa KD-ryhmän kesäkokouksessa pitämässään katsauksessa, että mikäli työpäivä lyhenisi neljänneksellä, koko sote-alalle tarvittaisiin karkeasti laskettuna 100 000 uutta työntekijää paikkaamaan kuusituntisen työpäivän aiheuttama vaje.

– Mistä nämä henkilöt löytyisivät? Ja miten sen aiheuttama lasku maksettaisiin, Räsänen ihmettelee

– Mistä nämä henkilöt löytyisivät? Ja miten sen aiheuttama lasku maksettaisiin, Räsänen ihmettelee.

Marinin hallitus on Räsäsen mukaan tehnyt historiallisen ennätyksen lisätessään tuleville sukupolville lankeavaa velkatakkaa, osin itsestään riippumattomista koronaepidemian aiheuttamista syistä.

Tätä velkaa ei makseta vähentämällä työntekoa. Suomen kilpailukyky nousee edelleenkin vain työllä ja yrittämisellä. Vain näin voidaan turvata tulevaisuudessa myös kunniakansalaistemme, ikäihmisten ihmisarvoinen ja tasokas hoiva.

Vanhustenhoidon kriisi jatkuu sen sijaan vuodesta toiseen: Hoivakodeissa eri puolella maata on todettu olevan aliravittuja, ulkoilua harvoin saavia ja likaisissa vaipoissa nukkumaan meneviä ikäihmisiä. Vakavia puutteita on niin julkisissa kuin yksityisissä hoivayksiköissä sekä kotihoidossa.

Korona-aikana vanhustenhuollon yksiköistä on tullut suljetumpia ja monilla on huoli läheistensä hoidon tasosta.

Räsänen muistuttaa, että vanhustenhoidon mitoitus ei korjaannu pelkällä lakipykälien muutoksella. Pelkästään jo aiemmin päätetty, erittäin tarpeellinen vanhustenhoidon mitoituksen parantaminen edellyttää 4400 hoitajaa lisää vuoteen 2023 mennessä.

– Työikäisen väestön vähentyessä tavoite vaatii hallitukselta jo nyt määrätietoisia toimia, Räsänen sanoo.

Myös vanhustenhoidon valvonnassa on pahoja puutteita ja omavalvonta ontuu. Esimerkiksi apulaisoikeusasiamies on ilmaissut huolensa vanhustenhuollon valvonnan vakavista puutteista.

– Valvonta on ollut aliresursoitua pitkään. Monet tällä hetkellä hoidossa olevat vanhukset eivät enää tavoitevuotta 2023 näe. Hyvä hoito tarvitaan nyt, Räsänen vaatii.

Omaisilla on usein ollut merkittävä rooli epäkohtien esiin tuomisessa. Kuntien toiminnan merkitys korostuu poikkeusolojen aikana, jolloin omaisten ja läheisten on normaalia vaikeampi havainnoida vanhuksen saamaa hoitoa.

Koko Suomessa on vanhustenhuollon valtakunnalliseen valvontaan osoitettu vain yksi henkilötyövuosi ja vain yhden henkilön tehtäviin kuuluu erityisesti vanhustenhuollon valvonta ja ohjaus koko maan osalta.

– Vanhuspalveluita koskevat sanktiot ja valvonta on nopeasti saatava vastaamaan todellisuutta. Hoiva-alan työntekijöillä tulee olla aito mahdollisuus ilmoittaa työpaikan epäkohdista ilman pelkoa vastatoimista ja hoitajien uupumus on otettava vakavasti. Viranomaisten pitäisi tehdä enemmän ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä hoivalaitoksiin. Se, miten huolehdimme ikääntyneistä, kertoo suhtautumisestamme ihmisarvoon”, Räsänen päättää.

Apulaisoikeusasiamies on ilmaissut huolensa vanhustenhuollon valvonnan vakavista puutteista.

– Vanhustenhoidon valvonnassa on pahoja puutteita ja omavalvonta ontuu. Valvonta on ollut aliresursoitua pitkään. Monet tällä hetkellä hoidossa olevat vanhukset eivät enää vuoden 2023 tavoitevuotta näe. Hyvä hoito tarvitaan nyt, Räsänen korostaa.

Hän muistuttaa, että kuntien toiminnan merkitys korostuu poikkeusolojen aikana, jolloin omaisten ja läheisten on normaalia vaikeampi havainnoida vanhuksen saamaa hoitoa. Koko Suomessa on vanhustenhuollon valtakunnalliseen valvontaan osoitettu vain yksi henkilötyövuosi ja vain yhden henkilön tehtäviin kuuluu erityisesti vanhustenhuollon valvonta ja ohjaus koko maan osalta.

– Vanhuspalveluita koskevat sanktiot ja valvonta on nopeasti saatava vastaamaan todellisuutta. Hoiva-alan työntekijöillä tulee olla aito mahdollisuus ilmoittaa työpaikan epäkohdista ilman pelkoa vastatoimista ja hoitajien uupumus on otettava vakavasti.

– Viranomaisten pitäisi tehdä enemmän ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä hoivalaitoksiin. Se, miten huolehdimme ikääntyneistä, kertoo suhtautumisestamme ihmisarvoon, Räsänen sanoo.