Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja Keliakialiiton puheenjohtaja Sari Tanus on erittäin huolissaan järjestöjen toimintaedellytyksistä.

Tanus vetoaa kirjallisessa kysymyksessään, että hallitus reagoi syntyneeseen tilanteeseen mahdollisimman nopeasti.

– Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että sosiaali- ja terveysjärjestöillä on sellaiset toimintaedellytykset, että järjestölähtöinen auttamistyö, vapaaehtois- ja vertaistoiminta, sekä niiden edellyttämä organisointi turvataan, Tanus kysyy.

Hän pyytää hallitusta lisäksi varmistamaan, että Veikkauksen tuottojen laskusta aiheutuneet menetykset eivät johda kansalaisyhteiskunnan rahoituksen leikkauksiin, yleishyödyllisen toimeliaisuuden sekä järjestölähtöisen työn romahtamiseen.

– Järjestötötoiminta on turvattava myös urheilun, tieteen, taiteen ja nuorisotyön sektoreilla, Tanus muistuttaa.

Hänen mukaansa lähellä viranomaistoimintaa olevia toimintoja voidaan siirtää avustusten piiristä budjettirahoituksen piiriin ja Veikkauksen tuoton alenemaa voidaan tasoittaa budjettivaroin. Myös arpajaisveron laskeminen ja Veikkauksen aseman, kanavointikyvyn vahvistaminen olisivat käytettävissä olevia keinoja.

Useat rahoituslähteet, kuten yritysyhteistyö, osallistumismaksut, julkinen tuki ja yksityinen varainhankinta, ovat kaikki samaan aikaa katkolla,

Koronakriisin vuoksi Suomen talous on ajautunut tilanteeseen, joka yritystoimintojen lisäksi vaarantaa myös järjestökentän. Monet järjestöt ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa ja perumaan sovittuja kursseja, monia tapahtumia ja matkoja. Osa järjestöistä on joutunut irtisanomaan tai lomauttamaan henkilöstöään.

– Suurin syy järjestöjen talouden huolestuttaviin näkymiin ovat äkilliset ja yhtäaikaiset muutokset varainhankinnan kaikilla osa-alueilla. Useat rahoituslähteet, kuten yritysyhteistyö, osallistumismaksut, julkinen tuki ja yksityinen varainhankinta, ovat kaikki samaan aikaa katkolla, Tanus toteaa.

Keliakialiiton puheenjohtajana toimiva Tanus painottaa, että järjestöt ovat tärkeitä toimijoita Suomessa ja niiden toimintakenttä on laaja. Useat järjestöt tekevät työtä haavoittuvien ihmisryhmien kanssa ja tarjoavat matalan kynnyksen palveluja ihmisten taustoista riippumatta.

– Järjestöjen toimintakenttä täydentää muita kunnan palveluja. Valtion korona-avustuksia jaettaessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota ihmisille ja yhteiskunnalle tärkeiden järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiin.

Järjestöjen palvelutuotantojen keskeytyminen osuu erityisen kipeästi haavoittuviin ihmisryhmiin, syrjäytymisvaarassa oleviin sekä lapsiin ja perheisiin.  Monilla järjestöillä on aktiivisia paikallisyhdistyksiä, jotka tekevät tärkeää työtä esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden, alkoholi- ja mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien ja heidän läheistensä, vanhusten, vammaisten, vähemmistöjen, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien parissa.

– Näiden toimijoiden tarve koronaepidemian aiheuttamien liitännäisvaikutusten myötä on entisestään kasvanut, Tanus sanoo.

Poikkeustilanne on vaikuttanut myös uusien Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustusten hakuaikaan. STEA:n tietojen mukaan ylimääräisen avustushaun vuoksi uusien avustusten hakua vuodelle 2021 ei avattu 6.4.2020.

Koronavirustilanteen myötä myös vuodelle 2021 myönnettävissä olevien STEA-avustusten määrää on arvioitava uudelleen.

– On odotettavissa, pelättävissä, että avustuksiin käytettävissä oleva rahamäärä laskee merkittävästi vaikka avustusten tarve monissa järjestöissä on päinvastoin kasvanut.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) voi avata uusien avustusten ylimääräisen avustushaun loppuvuodesta 2020 tai vuoden 2021 alussa jos vain tarkentumassa oleva avustustaso sen mahdollistaa. STEA:n avustukset ovat hakemusperusteisia ja osaa hakemuksista ei vie esitykseen.

Tanuksen mukaan on tuhoisaa, jos avustustaso romahtaa tilanteessa, jossa koronapandemian jälkihoitoon ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen tarvitaan kaikkien tahojen tiivistä ja aktiivista toimintaa. Vaarana on järjestöjen toiminnan nopea kuihtuminen.

– Sillä olisi suuria vaikutuksia monien kansalaisten hyvinvointiin ja järjestöjen ylläpitämiin, hyvinvointia tukeviin yhteisverkostoihin. Myös ennakoimattomia seurannaisvaikutuksia voi tulla esiin.

– Järjestöjen työn edellytykset täytyy pystyä turvaamaan akuutin tilanteen ohella myös jatkossa. Järjestöille suunnattavissa tuissa on huomioitava myös järjestökentän moninaisuus ja niiden erilaiset hallintomallit, jotka eivät saa olla byrokraattinen tuen saannin este, Tanus muistuttaa.