Sari Tanus pettyi budjettiriiheen: ”Euroakaan ei löytynyt sairaanhoitajille”

18.9.2020 klo 15:39 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien lääkäri-kansanedustaja Sari Tanus jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii koronalisän maksamista terveydenhoitohenkilökunnalle.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus pettyi hallituksen budjettiriihen antiin.

– Juhlapuheissa hoitohenkilökuntaa kyllä kiitetään, mutta päättyneessä hallituksen budjettiriihessä ei löytynyt euroakaan terveydenhoitohenkilökunnalle. Sairaanhoitajat, lähihoitajat ja muut koronapotilaiden kanssa työskennelleet, ovat jääneet täysin ilman minkäänlaisia koronalisiä, Tanus toteaa.

– Finlandiatalon valaiseminen tai aplodit eivät korvaukseksi riitä

Tanus on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen terveydenhoitohenkilökunnalle maksettavasta koronalisästä. Hän muistuttaa, että hoitohenkilöstö on keväästä alkaen työskennellyt valmiuslain puitteissa, kovan paineen alla, oman ja lähimmäistensä terveyden vaarantaen. Kuitenkaan koronalisään ei ole budjettiesityksessä osoitettu euroakaan.

– Finlandiatalon valaiseminen tai aplodit eivät korvaukseksi riitä, Tanus kritisoi.

– Sairaanhoitajat ansaitsevat enemmän. Työn vaativuuteen ja nyt myös vaarallisuuteen nähden, sairaanhoitajan palkka on erittäin pieni. Korotusta palkkoihin on vaadittu, mutta vastaus on kuitenkin aina ollut sama. Nyt ei ole mahdollisuuksia, nyt ei ole oikea aika. Mutta koska sitten on, hän ihmettelee.

Tanus vaatii, että sairaanhoitajien palkkataso pitäisi jatkossa nostaa vastaamaan työn vaativuutta ja koulutustasoa. Kyse on arvovalinnoista. Koronapandemia on osittanut, kuinka arvokasta työtä sairaanhoitajat ja muu hoitohenkilökuntaa tekee suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

– Olisi oikeudenmukaista palkita hyvin tehty työ myös rahallisesti, hän painottaa.

Monissa Euroopan maissa on maksettu koronalisiä tai muuten huomioitu palkassa koronan aiheuttama haitta.

Islannissa hallitus antoi jo huhtikuussa miljardin islannin kruunun (noin 6,3 miljoonan euron) suuruisen valtiontuen käytettäväksi terveydenhuollon ammattilaisten koronalisiin.

Saksassa maksettiin heinäkuussa vanhustenpalveluissa työskentelevälle hoitohenkilöstölle 1500 euron veroton kertakorvaus. Avustuksen saivat niin sairaanhoitajat, lähihoitajat kuin henkilökohtaiset avustajat. Pienempiä 500–900 koronaeuroja annettiin muissa tehtävissä toimiville.

Ruotsissa on maakunnittain sovittu monista erilaisista korotuksista, lomien pakkosiirroista on maksettu kertakorvauksena 1450 euroa, teho-osastoilla työskenteleville on maksettu 1925 euroa kertakorvauksena tai jokaiselle koronapotilaan kanssa työskentelevälle on maksettu 385 euroa/kk koronakorvausta.

Alankomaissa maksetaan jokaiselle lähi- ja sairaanhoitajalle, siivoojalle ja laitoshuoltajalle eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä 1000 euron kertakorvaus.

Ranskassa myönnettiin jo keväällä työtehtävien mukaan 500–1500 euron veroton koronakorvaus. Heinäkuussa hallitus kiitti hoitohenkilöstöä keskimäärin 183 €/kk palkankorotuksella. Elokuussa hallitus varasi 160 miljoonaa euroa kotihoidon työntekijöiden koronabonuksiin.

Ylös