– Kuluja ei ole hyvä kiristää ja kansalaisten ostovoimaa syödä, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah viestitti eduskunnassa, joka keskusteli tänään hallituksen viidennestä ja kuudennesta lisätalousarviosta.

Kristillisdemokraateilla oli Essayah’n mukaan suuret odotukset paitsi lisätalousarvioita, myös ensi vuoden budjettia kohtaan.

Pettymys oli suuri, kun kummassakaan ei ollut työllisyystoimia.

– Näköpiirissä onkin, että saamme odottaa 2030-luvulle saakka muiden hallitusten kautta, että meillä työllisyystoimet alkavat toteutua

– Näköpiirissä onkin, että saamme odottaa 2030-luvulle saakka muiden hallitusten kautta, että meillä työllisyystoimet alkavat toteutua, Essayah sivalsi.

Vaikka hallituksen lisätalousarvioissa on hänen mukaansa hyviäkin asioita, kuten väliaikainen epidemiakorvaus toimeentulotukiasiakkaille, samaan aikaan kansalaisten ostovoimaa syödään.

– Pumpuilla maksaa yhä enemmän tankata, lämnmittäminen on yhä kalliimpaa ja työn sosiaaliturvamaksut ovat nousemassa.

– Ostovoimaa viedään kansalaisilta ja yritysten kilpailukyky on ongelmissa. Ei auta, että tehdään pieniä lisäyksiä sinne tänne, kun kokonaisuus on hukassa.

Essayah pohti myös, olisiko oikein kohdennetuilla veronkevennyksillä, esimerkiksi lapsivähennyksellä, jotakin sellaista hyötyä, joka toisi kansalaisille ostovoimaa ja kohdistuisi nimenomaan perheisiin, jotka ovat näinä aikoina joutuneet lisäkuluja kantamaan.

Hän esitti lisätalousarvioon KD:n kolme vastalausetta: Hallituksen on ryhdyttävä välittömästi toimeen kattavien ja vaikuttavien työllisyystoimien aikaansaamiseksi ja sen on laadittava suunnitelma julkisen talouden vakauttamiseksi. Lisäksi hallituksen on aloitettava uusiutuvan energian tuotantotuen korjaamisen, sillä se nykymuodossaan aiheuttaa suuria ennakoimattomia menoeriä valtion talouteen.

Hallituksen viides lisätalousarvio on talousmielessä positiivinen; se vähentää hieman velkaantumista. Lisätuloja valtiolle kertyy lähinnä yhteisöveron ja arvonlisäveron kertymien kasvamisesta aiemmin arvioituun verrattuna.

Viidennen lisätalousarvion määrärahalisäyksistä merkittävimmät ovat maatalouden toimintaedellytysten parantaminen, uusiutuvan energian tuotantotuki sekä toimeentulotuen erityiskorotus.

Nettolainanoton arvioidaan olevan koronakriisin hoidosta johtuen tänä vuonna silti noin 17,6 miljardia euroa.