Peter Östmanin mukaan välikysymys on välttämätön, koska hallitus ei ole tuonut pöytään todellisia toimia työllisyysasteen nostamiseksi.

Opposition yhteinen välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta sähköisti eduskunnan puolitäydenkin istuntosalin. Korona-ajan ensimmäiseen välikysymykseen oli paneuduttu kaikissa eduskuntaryhmissä.

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen pitänyt Peter Östman kertasi pettymykseksi osoittautuneen hallituksen budjettiriihen tuloksen eli yli kymmenen miljardin euron alijäämän.

–  Massiiviset alijäämät tarkoittavat verojen rajuja korotuksia sekä tulonsiirtojen ja palveluiden leikkauksia tulevaisuudessa. Se olisi teollisuudelle ja yrittäjyydelle viimeinen niitti ja merkitsisi hyvinvointivaltion alasajoa. Tämä kehitys on nyt katkaistava ja palattava työtä arvostavalle, realistisen ja kestävän talouspolitiikan linjalle, Östman sanoo.

Mitä maamme aiemmin varsin hyvälle kilpailukyvylle on tapahtunut?

Hän pitää pelkkänä hämäyksenä sitä, että paperilla luodaan päätösperäisiä työpaikkoja, mutta samalla työpaikkoja häviää muualta, kun verotusta kiristetään ja kilpailukykyä heikennetään.

Samalla hallituksen ainoaksi merkittäväksi työllisyystoimeksi on jäämässä aktiivimalli kakkosen synnyttäminen ja työvoimapalveluiden lisäresursointi.

Työllistämisen helpottamista tarvitsevat Östmanin mukaan kipeästi varsinkin pienet ja keskisuuret työnantajat.

– Tarvitaan pikaisia toimia, joilla lisätään työvoiman tarjontaa ja liikkuvuutta sekä parannetaan kannusteita työn vastaanottamiselle. Sosiaaliturvan uudistus pitäisi toteutettua. Paikallisen sopimisen mahdollistaminen ja yleissitovuudesta luopuminen joustavoittaisi työmarkkinoita.

Östman porrastaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja antaisi sen kaikille, jotka täyttävät työssäoloehdon.

– Moni ala on riippuvainen ulkomaisesta työvoimasta. Samaan aikaan meillä on massiivista työttömyyttä. Esimerkiksi rakennusalalle ei usein löydy tekijöitä kotimaasta, eikä välttämättä edes osaamista. Tarvitsemme työn tekemisen, ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kunnianpalautuksen, hän muistuttaa.

Suomi ei saa myöskään taantua tytäryhtiötaloudeksi. Östman muistuttaa, että Suomeen on investoitu viime vuosina todella vähän.

– Sähköbussit ostetaan Kiinasta ja Viking Line tilasi uuden laivansa Kiinasta. Lahdesta suljetaan bussikoritehdas. Kehitys toistuu liian monella sektorilla, eikä tällä ole tekemistä koronan kanssa. Mitä maamme aiemmin varsin hyvälle kilpailukyvylle on tapahtunut, Östman kysyy.