– Tämä on unohdettu ryhmä, joka ei saa välttämättä apua kotikuntansa sosiaalitoimesta, sillä heillä asumisen laatuvaatimukset ovat toisenlaiset. Sisäilman on altistuneelle oltava puhdasta, Vantaan kaupunginvaltuutettu ja erikoislääkäri Tiina Tuomela sanoo.

Kun ihminen jää asunnottomaksi, häntä neuvotaan kääntymään kotikuntansa sosiaalitoimen puoleen apua saadakseen. On kuitenkin eräs asunnottomien ryhmä, jota tämän neuvon noudattaminen ei yleensä auta.

Asunnottomia auttava palvelujärjestelmä ei nimittäin tunnista sisäilmasairastumisesta johtuvaa asunnottomuutta eikä kunnilla ole sisäilmaesteettömiksi rakennettuja asuntoja tarjolla.

– Sisäilmakodittomille ei järjestelmästä löydy apua ja heidän on jäätävä kamppailemaan yksin asunnottomuutensa kanssa

– Sisäilmakodittomille ei järjestelmästä löydy apua ja heidän on jäätävä kamppailemaan yksin asunnottomuutensa kanssa, Vantaan kaupunginvaltuutettu ja erikoislääkäri Tiina Tuomela sanoo.

Tuomela on VAHTI ry (Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin tuki ry) puheenjohtaja ja yksi Sisäilmakodittomat-hankkeen koordinaattoreista.

Tuomela on valmistautumassa Vantaalla Asunnottomien yö-tapahtumaan, jota vietetään tänään 17.10.

Hän muistuttaa, että myös sisäilmasairauksien vuoksi asunnottomat ovat ihan oikeita asunnottomia. Jotkut heistä nukkuvat riippumatossa, teltassa tai autossa, toiset majailevat tuttujen nurkissa, kaverin metsämökillä tai homekotinsa puutarhavajassa.

Monet heistä ovat olleet asunnottomia vuosikausia, jotkut jopa yli 10 vuotta.

– Jotta koti olisi vaikeasti sisäilmasairaalle esteetön, sen tulisi olla paitsi rakenteiltaan terve ja homeeton, myös materiaaleiltaan, lvis-ratkaisuiltaan, ylläpidoltaan ja sijainniltaan soveltuva, hän sanoo.

Kunnilla ei valitettavasti ole tarjota tällaisia asuntoja asunnottomille.

– Valtio ja kunnat voisivat ARA:n erityisryhmien rahoituksen turvin rakentaa sisäilmaesteettömiä vuokra-asuntoja. Kunnat voisivat myös tukea kodittomien omia rakennusprojekteja kaavoittamalla tontteja sisäilmaesteettömän rakentamisen sallivine rakennuslupineen, Tuomela sanoo

Kristillisdemokraattien lääkäritaustainen kansanedustaja Sari Tanus on yksi Sisäilmakodittomat-hankkeen suojelijoista.

Hän muistuttaa, että sisäilmasairastuneen tilanne tulee nähdä kokonaisvaltaisesti.

– Sairastuneelle tärkeintä on tulla kuulluksi ja vakavasti otetuksi sekä saada tarvittava hoito ja tuki, ei pelkkää diagnoosinumeroa, Tanus sanoo.

Diagnoosilähtöisyys ei Tanuksen mukaan ole nykyisen vammaispalvelulainkaan lähtökohta eikä vammaisen henkilön määritelmää tulisi tulkita pelkästään diagnoosin perusteella.

– Sitä, onko edellä mainitulla lääkärin toteamalla altistuksella tai herkistymisellä virallista diagnoosinumeroa tai ei, ei näin ollen tulisi yksin asettaa kriteeriksi henkilön vammaispalvelujen tarvetta arvioitaessa.

Koska sisäilmasairauksilla on usein laajasti normaalia elämää vaikeuttava ja vammauttava vaikutus, sairaudesta kärsivä henkilö voi Tanuksen mukaan kuulua vammaissopimuksen piiriin.

– Kiireellisessä tilanteessa sosiaalihuollon on turvattava välttämätön toimeentulo ja huolenpito ja järjestettävä sellainen asuminen, että henkilön terveys ja elämä ei ole vaarassa.