KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsäsen mukaan sosiaali- ja terveydehuoltoon tarvittaisiin sellaista palvelujärjestelmää, jossa olisi kannattavaa panostaa nimenomaan varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisiin palveluihin ja perusterveydenhuoltoon.

Räsänen arvioi KD-Kompassi-ohjelmassa hallituksen viimeisintä sote-esitystä. (Koko haastattelun voi kuunnella täältä)

Räsäsen mukaan uudistus tällaisenäänkin olisi askel eteenpäin nykytilanteesta, jossa sote-palveluja järjestää 195 tahoa. Jatkossa niitä olisi 22.

– Se on iso muutos nykytilaan. Saadaan leveämmät hartiat sote-palvelujen järjestämiseen.

Alkuperäinen tarkoitus oli saattaa perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito saman järjestäjän ja ”saman kukkaron” vastuulle

Uudistukseen liittyy silti Räsäsen mukaan monta ongelmaa: Alkuperäinen tarkoitus oli saattaa perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito saman järjestäjän ja ”saman kukkaron” vastuulle.

– Tämä ei kokonaisuudessaan tässä esityksessä toteudu, hän sanoo.

Tällä hetkellä ongelmana on nimenomaan riittämättömät peruspalvelut. Tarvittaisiin sellaista palvelujärjestelmää, jossa olisi kannattavaa panostaa nimenomaan varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisiin palveluihin ja perusterveydenhuoltoon.

Osittain tämä toteutuukin, mutta kolmasosa suomalaisista jää integraation ulkopuolelle: Uudenmaan ratkaisu jakaa alueen viiteen eri osaan, ja HUS jäisi hoitamaan erikoissairaanhoitoa.

– Se on hyvin monimutkainen himmeli eli hallintomalli, Räsänen arvioi.

Sen lisäksi osa alueista on hänen mukaansa niin pieniä, että ne eivät pysty vastaamaan esimerkiksi vaativista palveluista.

Järjestämisvastuu siityy maakunnille tai hyvinvointialueille. Malli rakentuu Räsäsen mukaan julkisten palvelujen pohjalle. Huolena on hänen mukaansa se, että käytetäänkö riittävästi hyvin toimivia yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajia. Tällä hetkellä Suomessa on 18 000 sote-yrittäjää.

– Ei rikota sitä, mikä toimii, Räsänen vetoaa.

Räsänen kritisoi myös soten rakentamista maakuntien pohjalle; hänen mukaansa asiaa liittyy poliittisia voimia, jotka haluavat ikäänkuin betonoida rakenteen tämänkaltaiseksi puoluepoliittisista syistä.

– Tämän vuoksi on merkitystä, että alueita ei kutsuta maakunniksi vaan sote-alueiksi tai hyvinvointialueiksi.

Räsäsen mukaan oleellista on, että pystytään rakentamaan järjestelmä sellaiseksi, että tulevaisuudessakin suomalaiset saavat palveluja.

– Jos mitään ei tehdä, niin eriarvoistuminen kasvaa. Köyhien on vaikeampi saada palveluja kuin hyväosaisten.

Räsänen ennakoi, että sote-alueiden määrässä nähdään jo seuraavan kymmenen vuoden aikana muutoksia.

– Edelleenkin asiantuntijatahot, esimerkiksi Lääkäriliitto pitävät optimaalisena viiden sote-alueen kokonaisuutta, hän sanoo.

Kuuntele koko Räsäsen haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä lauantaina 24.10. klo 12.50.

Voit kuunnella koko haastattelun täältä