”Yllättävää, että vastakkainasettelu kasvaa myös maissa, jotka eivät muuten muistuta Yhdysvaltoja”

26.10.2020 klo 11:47 Politiikka Kristiina Kunnas

– Vakavuusasteeltaan pienistäkin poliittisista erimielisyyksistä voi tulla hyvin suuria, kahtiajakoa lisääviä asioita. Tämä ei ole vain Yhdysvaltojen ongelma, vaan samaa näkee ympäri maailmaa. Se on yllättävää, että myös yhteiskunnissa, joissa on aivan erilainen systeemi kuin Yhdysvalloissa – kuten Suomessa – tällainen liikehdintä on lisääntynyt, Viljami Haavisto ihmettelee.

KD:n 2. Varapuheenjohtaja, KD Nuorten pääsihteeri ja teologian sekä klassillisen filologian opiskelija Viljami Haavisto seuraa Yhdysvaltojen ja Suomen politiikkaa.

– Viime aikoina mielensäpahoittamisen kulttuuri on meillä räjähdysmäisesti lisääntynyt. Esimerkiksi Twitterissä vedetään tikunnokkaan yrityksiä ja yksityishenkilöitäkin hyvin helposti.

Haavisto puhuu myös cancel-kulttuurista, Social Justice Warrioreista ja Body Shamingistä.

– Nämä ovat niin tuoreita ilmiöitä, että vaikka ne ovat täysin käännettävissä suomeksi, niistä edelleen käytetään alkuperäisiä termejä, Haavisto toteaa.

Hän on sitä mieltä, että vaientamisen kulttuuri, erilaisten marginaalisten vaihtoehtojen ja vähemmistöjen puolestapuhuminen sekä toisten häpäisy ja maalittaminen ovat tulleet myös Suomeen.

Haaviston mielestä nyt ei kuitenkaan eletä samanlaista aikaa kuin toisen maailmansodan edellä Euroopassa.

– Silloin puhuttiin vakavasta ihmisarvon kyseenalaistamisesta. Oliko jollain maalla oikeus se omiin rajoihin, oliko jollain ihmisryhmällä oikeus elää.

– Nyt twitterissä saadaan taisto aivan mistä tahansa pikkuasiasta, vaikkapa pääministerin kuvasta, jossa hän esiintyy pelkässä bleiserissä.

–  Mielestäni tämä aika on paljon pikkumaisempi.

– Yhteiskunnallisessa keskustelussa on lisäksi tullut vaatimukseksi se, että jokaisella on oltava mielipide jokaisesta asiasta – aiemmin sai olla ottamatta kantaa.

Välillä tuntuu, että on tärkeämpää keskeyttää, ettei toinen saa sanotuksi sanottavaansa.

Myös keskeyttäminen ja päällepuhuminen näyttävät tulleen jäädäkseen. Eduskunnan istuntopöytäkirjoistakin löytää välihuutoja entistä enemmän.

– Välillä tuntuu, että on tärkeämpää keskeyttää, ettei toinen saa sanotuksi sanottavaansa. Minusta tämä on eduskunnan arvovallalle kestämätöntä.

–  Aikaisemmin myös Yhdysvaltain vaalikeskustelut olivat sellaisia, joissa kummallakin oli mahdollisuus puhua.

Perinteisiä retorisia vaikutuskeinoja ei ehkä enää arvosteta.

– Se, joka kykeneen paremmin huutamaan asiansa, saa sen paremmin esille. Sellainen on kuitenkin luotaantyöntävää.

Haavisto ei haluaisi Kristillisdemokraateista perussuomalaisten tavoin räksyttävää puoluetta.

– Haluaisin meidän pysyvän asiapolitiikan tekijöinä. Haluaisin keskustelua hallitsemaan todelliset ongelmat kotona ja ulkopolitiikassa. Kunpa puhuttaisiin enemmän vaikka Valko-Venäjästä sekä siitä, miten jokin ammattiryhmä saa elantonsa koronakriisissä – ja muista perustavanlaatuisista kysymyksistä.

Haavisto uskoo yhteiskunnan heiluriliikkeeseen.

– Nyt tuntuu perinteisen politiikan arvostus olevan tiessään, mutta kun mennään kahtiajakautumisessa tarpeeksi pitkälle, ihmiset alkavat kaivata asioista puhumista.

– Emme ole menossa kohden perinteisen politiikan ja demokratian tuhoa.

 

Konservatiivi – liberaali on täysin keinotekoinen vastakkainasettelu Suomessa

Viljami Haavisto muistuttaa, ettei Suomessa ole perinteisesti ajateltu taantumukselliset vastaan edistykselliset –asetelmasta käsin.

– Kuitenkin nyt tuntuu, että joka puolelta asetetaan sellaiset joko/tai –kysymykset, että ne luovat vastakkainasettelun.

– Tämä tapahtuu vaalikoneissa ja poliittisissa kartoissa. Myös vasemmisto-oikeisto ja liberaali-konservatiivi ovat keinotekoisia.

Esimerkkinä Haavisto mainitsee, että vaalikoneissa saatetaan kysyä mielipidettä avioliittolaista – vaikka laki on jo aikoja sitten säädetty.

– Joskus jokin ei-ajankohtainen ja äänestäjän kannalta epäolennainen kysymys voi jo yksinään saada aikaan jaon konservatiiveiksi ja liberaaleiksi, Haavisto kritisoi.

Minulla on ystäviä, joiden kanssa olemme monista asioista todella eri mieltä. Silti voimme toimia yhdessä, ja arvostaa toisiamme.

Haaviston mielestä olisi ideaali, jos ihmiset voisivat olla tietyistä poliittisista kysymyksistä jopa samaa mieltä.

– Konsensus olisi hieno. Minulla on ystäviä, joiden kanssa olemme monista asioista todella eri mieltä. Silti voimme toimia yhdessä, ja arvostaa toisiamme.

Haavisto muistuttaa, että nuoriso on aina mielellään radikalisoitunut.

–  Siitä olen ehkä enemmän huolissani, että vanhempien sukupolvien mielipiteet ovat koventuneet niin paljon. En myöskään pidä siitä, että Suomen keskustelukulttuurissa on alkanut kuulua muualta tullutta vaikutusta.

– Äärioikeistoliikkeet ovat järjestelmän ja turvallisuuden kannalta pelottavia, sillä ne kyseenalaistavat demokratian. Kun sanat loppuvat, väkivalta alkaa, Viljami Haavisto toteaa. Haavisto on Kristillisdemokraattien 2. varapuheenjohtaja, KD Nuorten pääsihteeri ja opiskelija.

Viljami Haavisto

• 24-vuotias
• KD:n 2. varapuheenjohtaja
• KD Nuorten pääsihteeri
• teologian (HY) ja klassillisen filologian (TY) opiskelija
• ollut kiinnostunut Yhdysvaltain republikaanipoliitikoista kuten Richard Nixonista, Ronald Reaganista, John McCainista ja Mitt Romneysta

Lue aiheesta lisää:

Ajatushautomo Kompassin toiminnanjohtaja Tapio Luoma-aho pohtii polarisaation syvenemistä artikkelissaan Sisällissodan partaalla? – Polarisaatio kasvaa Yhdysvalloissa. Lue artikkeli täältä

KD-Lehden ja KD-verkkolehden päätoimittaja Kristiina Kunnas käsittelee keskustelukulttuurin muutosta pääkirjoituksessaan Turpa tukkoon -komentelu ei kuulu demokratiaan. Lue kirjoitus täältä

Ylös