– Selvitys on 40 000:lle keliakiaa sairastavalle karvas pettymys, sanovat Keliakialiiton puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Tanus ja liiton toiminnanjohtaja Ilkka Repo.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keskiviikkona selvityksen keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvauksen tarpeellisuudesta. Selvityksen perusteella ruokavaliokorvauksen palauttaminen osana vammaisetuuksia ei olisi perusteltua.

Keliakialiiton puheenjohtaja, erikoislääkäri-kansanedustaja Sari Tanus sekä liiton toiminnanjohtaja Ilkka Repo toteavat yhteisessä tiedotteessaan, että STM:n selvityksen tulos on keliakiaa sairastaville suuri pettymys.

– Selvitys on 40 000:lle keliakiaa sairastavalle karvas pettymys. Keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus, jonka hoito on kallista.

– Oikealla hoidolla eli gluteenittomalla erityisruokavaliolla keliakiaa sairastavat pysyvät työkykyisinä ja lisäsairaudet estetään. Heidän tulisi saada sairauden hoitoon yhteiskunnan tukea, Tanus ja Repo toteavat.

Keliakian hoitokustannukset ovat 59 euroa kuukaudessa eli yli 700 euroa vuodessa. Keliakia on lähes ainoa autoimmuunisairaus, johon ei ole olemassa lainkaan yhteiskunnallista tukea yli 16-vuotiaille.

Valtio maksoi ruokavaliokorvausta gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi lokakuusta 2002 vuoden 2015 loppuun asti osana vammaisetuutta. Korvauksen määrä oli 23,60 euroa kuukaudessa.

Ministeriössä ei ole edelleenkään sisäistetty sitä tosiasiaa, että ehdottoman tarkka elinikäinen gluteeniton ruokavalio on keliakiassa ainoa hoitokeino, ei vain ensisijainen tai osa hoitoa niin kuin allergiassa. – Keliakialiiton puheenjohtaja Sari Tanus

STM:n selvityksessä sanotaan, että ruokavaliokorvauksen lakkauttamisen yhtenä syynä oli eri sairauksia sairastavien yhdenvertaisuus. Selvityksessä todetaan, että keliakian lisäksi on myös muita sairauksia, joissa ruokavalion noudattaminen tai ruoka-aineen välttäminen hoitomuotona on välttämätöntä. Ruokavaliokorvauksen lakkauttamisen syitä olivat lisäksi vammaisetuusjärjestelmän selkeyttäminen ja valtiontalouden tasapainotus.

Selvityksessä todetaan, että syyt ruokavaliokorvauksen lakkauttamiseen liittyen eivät ole muuttuneet vuodesta 2016. Selvityksen perusteella ruokavaliokorvauksen palauttaminen osana vammaisetuuksia ei olisi perusteltua.

Keliakia ei ole allergiaa

Puheenjohtaja Sari Tanus on erittäin pettynyt siihen, että selvityksessä verrataan keliakiaa virheellisesti allergiaan.

– Ministeriössä ei ole edelleenkään sisäistetty sitä tosiasiaa, että ehdottoman tarkka elinikäinen gluteeniton ruokavalio on keliakiassa ainoa hoitokeino, ei vain ensisijainen tai osa hoitoa niin kuin allergiassa, toteaa erikoislääkäri Tanus.

Hän muistuttaa, että lisäksi hoitamaton keliakia aiheuttaa monia liitännäissairauksia eikä pelkästään ohimenevää oireilua, kuten useimmiten allergioissa.

”Periksi ei anneta”

Keliakialiitto ei purematta niele ministeriön selvitystä.

– Keliakiaa ei voi verrata esimerkiksi ruoka-allergioihin, vaan keliakian hoitoon määrätty elinikäinen gluteeniton erityisruokavalio pitää rinnastaa lääkkeiden erityiskorvausoikeuteen, toteaa Keliakialiiton sosiaaliturvan ja terveydenhuollon asiantuntija Minna Halve.

Tanus, Repo ja Halve toteavat, ettei Keliakialiitto anna asiassa periksi. Heidän mielestään selvityksessä on useampia kohtia, jotka vaativat lähempää tarkastelua.

– Lähetimme ministeriölle lääketieteen tohtorin, keliakiatutkijan Pilvi Laurikan lausunnon keliakian ja allergioiden eroista. Lausunnossa otettiin kantaa myös muihin sairauksiin suositeltuihin ruokavalioihin. Niissä ruokavalio on osa hoitoa eikä ensisijainen hoito, kuten keliakiassa. Näyttää siltä, että kyseistä lausuntoa ei ole huomioitu lainkaan, toteaa Halve.

Täydentävä toimeentulotuki tuo vain harvoille apua

STM:n selvityksessä todetaan, että täydentävässä toimeentulotuessa voidaan huomioida henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Selvityksessä sanotaan myös, että vakiintuneen tulkinnan mukaan myös keliakiasta aiheutuvia erityisiä ruokakustannuksia voidaan huomioida täydentävässä toimeentulotuessa.

– Jokainen kunta päättää asiasta itsenäisesti. Valitettavasti vain hyvin harva kunta hyväksyy keliakian hoidosta johtuvat ruokakustannukset täydentävässä toimeentulotuessa eli ihminen jää jälleen kerran ilman apua, Halve toteaa.

STM:n selvityksessä todetaan lisäksi, että veronmaksukyvyn alentumisvähennystä voidaan myöntää keliakian edellyttämästä ruokavaliosta aiheutuneiden kustannusten perusteella. Veronmaksukyvyn alentumisvähennystä voidaan myöntää, jos veronmaksukyky on erityisistä syistä, esimerkiksi sairauden johdosta, olennaisesti alentunut.

– Tulorajat ovat tässä todella tiukat eli tämäkin tukimuoto kohdistuu vain hyvin harvoille. Kumpikaan näistä tukimuodoista ei ole tarkoitettu kaikille keliakiaa sairastaville. Yhteiskunnan tuen keliaakikoille tulisi olla yhdenvertainen muihin autoimmuunisairauksiin verrattuna, Halve painottaa.