Hyvinkään kaupunginvaltuuston Kristillisdemokraattien ryhmä haluaa, että kaupunki turvaa palvelut myös niille, jotka ovat digipalvelujen ulkopuolella. Kaupunginvaltuutettu Inga-Lill Rajala on huolissaan koronapandemian aikana pahentuneesta tilanteesta.

– Korona-aikana moni vaikeissa elämäntilanteissa oleva on jäänyt kovin yksin ongelmineen, Inga-Lill Rajala suree.

– Kun elämänhallinta menee, ei saa tehtyä tukianomuksia – vaikka muuten olisi taito sellaiseen, hän jatkaa.

– Sitten ovat lisäksi ne tuhannet, jotka ovat digi-yhteiskunnan ulkopuolella. Suomessa lasketaan olevan jopa miljoona kansalaista, jotka ovat digi-palvelujen ulottumattomissa.

Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Inga-Lill Rajala muistuttaa, että vaikka sähköinen asiointi on yksi hyvinvointisuunnitelman tavoitteista, on suurena ongelmana se, että varsin moni jää ulkopuolelle.

Siksi Hyvinkään kaupunginvaltuuston Kristillisdemokraattien ryhmä teki aloitteen, jossa se vaatii digipalvelujen ulkopuolelle jäävien henkilöiden palvelujen turvaamista myös poikkeusaikoina.

– Syitä sähköisten palvelujen ulkopuolelle jäämiseen on monia. Osa kuntalaisista ei ole koskaan oppinut käyttämään palveluja.

Rajala kertoo, että Hyvinkäällä on asumisen palveluntuottajia, joiden asiakkailla ei ole mahdollisuuksia käyttää digipalvelua.

– Digipalvelujen käytettävyys aina ole myöskään kiinni iästä tai sosiaalisesta statuksesta vaan palvelun järjestelmistä.

Rajala on kuullut monia surullisia tapauksia hyvinkääläisistä, jotka ovat korona-aikaan joutuneet kärsimään kohtuuttomasti palvelujen heikkenemisestä.

– Yksinäisyys on joidenkin vanhusten kohdalla lisääntynyt ja johtanut epätoivoon.

On mahdotonta kuitenkin siirtää verkkoon arkielämän tukea kaupassa, apteekissa tai puhtaudessa. – KD-kaupunginvaltuutettu Inga-Lill Rajala

Ongelmia on ollut myös kehitysvammaisten palveluissa. Asumisen tukipalvelu, joka aiemmin oli ollut viikoittaista ja henkilökohtaista, siirtyi verkkoon tai puhelimeen.

– On mahdotonta kuitenkin siirtää verkkoon arkielämän tukea kaupassa, apteekissa tai puhtaudessa, Rajala huomauttaa.

Hän muistuttaa, että koronakriisi ja yhteiskunnan sulkeminen on lisännyt fyysisen jaksamisen lisäksi henkistä sekä psykososiaalista kuormitusta.

Koronakriisin aikana itsemurhien määrä on lisääntynyt Suomessa, joillakin alueilla jopa kaksinkertaistunut.

– Pitää muistaa se, että digitaitojen puuttuminen voi jatkossa olla tosi iso ongelma myös pankkipalveluissa. Käykö niin, että vanhat ihmiset eivät kohta enää saa pankkipalveluja lainkaan, tai että joutuvat maksamaan niistä kohtuuttomasti, Rajala pohtii.

Inga-Lill Rajala kertoo toimivansa kaupunginvaltuutettuna ”sydän mukana päätöksissä”. Hän ehti istua sote-lautakunnassa kuusi vuotta ennen kuin se lakkautettiin.

– Kovasti nautin sote-lautakunnassa työskentelystä. Kerran minulle siellä naurettiinkin, että jos tätä asiaa ei päätetä myönteisesti, laittaa Lilli hatun kiertämään, Rajala kuvailee.

– Uskon, että politiikassakin on tärkeää, että kylmät faktat ja lämmin sydän toimivat yhteen, hän jatkaa.

 

Hyvinkään Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuustoryhmän aloite digipalvelujen ulkopuolelle jäävien henkilöiden palvelujen turvaamisesta myös poikkeusaikoina

Maaliskuussa 2020 Covid 19 -viruksen aiheuttaman poikkeusajan alkaessa Suomen hallitus teki päätöksiä, joiden tarkoituksena oli pitää hengissä myös suurimmassa vaarassa olevat henkilöt. Yhteiskunnan sulkeminen laaja-alaisesti aiheutti kuitenkin ongelmia, sillä osa kaupunkilaisista jäi kokonaan ilman palveluja. Kaupungilla on kokonaisvastuu asukkaistaan sekä valvontavastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnasta.

Sosiaali- ja terveysalan palvelut, etenkin matalan kynnyksen palvelut suljettiin keväällä tai niitä siirrettiin digipalveluiksi. Suomessa on noin miljoona digipalvelujen ulkopuolelle jäävää kansalaista, joten Hyvinkäälläkin on tuhansia, jotka eivät syystä tai toisesta voi niitä käyttää. Meillä on myös asumisen palveluntuottajia, joiden asiakkailla ei ole mahdollisuuksia käyttää digipalvelua.

Osa henkilökohtaisen tuen tai avun tarpeessa olevista hyvinkääläisistä on joutunut kärsimään koronan aiheuttamien palvelujen heikkenemisestä kohtuuttomasti. Esimerkiksi ne vanhukset, jotka eivät olleet kotipalvelun asiakkaita, jäivät palveluiden ulkopuolelle, vaikka olisivat kriisitilanteessa tarvinneet konkreettista apua. Ongelmia näytti olevan myös kehitysvammaisten palveluissa. Asumisen tukipalvelu, joka aikaisemmin oli ollut viikoittaista ja henkilökohtaista, siirtyi verkkoon tai puhelimeen. Arkielämän tuki kaupassa, apteekissa tai puhtaudessa on mahdotonta hoitaa verkossa.

Koronakriisi ja yhteiskunnan sulkeminen on lisännyt fyysisen jaksamisen lisäksi henkistä, psykososiaalista kuormitusta. Työttömyys tai konkurssi saattoi kohdata yllättäen työntekijöitä tai yrittäjiä ja vaikutti samalla monien perheiden jokapäiväiseen elämään. Työttömyyden taloudelliset avustukset tulivat viiveellä, odotusaika oli viikkoja. Kriisissä oleville digitaalinen palvelu on täysin riittämätön.

Hyvinkään kaupungin kesäkuussa (15.6.20) hyväksytty Hyvinvointikertomus 2020 viittaa vain aivan lyhyesti haastavaan koronatilanteeseen. Siinä vaiheessa näytti siltä, että kriisi saattaisi päättyä kesällä tai alkusyksyllä, mutta ennusteiden mukaan se voi jatkua vuosia. Tähän on varauduttava.

Hyvinkään kaupungin tulee varautua nykyiseen koronakriisin ja sen jälkeisiin kriiseihin sekä laatia suunnitelma siitä, miten toimia kriisiaikoina niin, että palvelut saavuttavat myös heikoimmassa asemassa olevat henkilöt. Vastaisuudessa toiminnan tulee olla entistä asiakaslähtöisempää.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Hyvinkään kaupunki laatii konkreettiset suunnitelmat erityisesti heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten hyvinvointi- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimimisesta ja valvomisesta poikkeusoloissa niin, että palvelut saavuttavat myös ne, jotka eivät voi syystä tai toisesta käyttää sähköisiä palveluja.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä