Kristillisdemokraatit järjesti ex tempore oman Teams-jälkilöylykeskustelunsa Yhdysvaltain presidentinvaaleista. – Halusimme keskustella tilanteesta, vaikka vaalitulos ei olekaan vielä selvä, kertoo Teams-keskustelun vetänyt Merja Eräpolku.

Keskiviikon Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat kiinnostaneet Suomessakin suuresti. KD päätti pitää oman Teams-jälkilöylykeskustelunsa.

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Aki Ruotsala ja puoluesihteeri Asmo Maanselkä olivat keskustelijoina, ja pyrkivät myös vastaamaan mukana olleiden kysymyksiin. Moderaattorina eli keskustelun vetäjänä oli tiedottaja-toimittaja Merja Eräpolku.

Kiinnostus maailman johtavan talousmahdin ja sotilasmahdin vaalien seuraamiseen on Ruotsalan mielestä luonnollista.

– Mutta ongelmana meillä on puute Yhdysvaltain systeemin ymmärtämisessä.

Sekä suuren liittovaltion vaalijärjestelmä että osavaltioiden keskinäiset erot ovat suomalaisille vieraita.

– Kun Yhdysvallat perustettiin 1776 sinne saapui paljon sellaisia kristittyjä, jotka pakenivat Euroopasta kirkkojen tai valtioiden valtaa. He halusivat elää omaa elämää turvallisesti, Ruotsala muistuttaa.

Yhdysvalloissa laki ja järjestys turvaavat nimenomaan vapauden, kun taas meillä on totuttu siihen, että laki ja järjestys turvaavat palvelut.

– On valtava ero siinä, että Yhdysvalloissa laki ja järjestys turvaavat nimenomaan vapauden, kun taas meillä on totuttu siihen, että laki ja järjestys turvaavat palvelut.

Yhdysvaltoihin mahtuu myös valtavasti erilaisia maailmankatsomuksia.

– Siellä mikään uskonto ei voi olla valtiollinen. Suomessa kahdella kirkkokunnalla on esimerkiksi verotusoikeus – sellaista ei Yhdysvalloissa voisi olla. Valtiovalta turvaa yksilövapauden. Saa olla se, mikä on. Samoin turvaa yhteiskunnallisen keskusteluvapauden.

– Kristillisillä arvoilla on iso merkitys siellä, ja niistä saa puhua. Tosin demokraattileirin vasen laita on haastamassa amerikkalaista ajatusta, Ruotsala toteaa.

Ruotsala toteaa, että roomalaisen oikeuden perustalle syntyneessä Suomessa tavoitellaan sovinnaisuuden kulttuuria ja pyritään tasa-arvoon.

Asmo Maanselkä huomauttaa, että Suomen perustuslaki antaa monia positiivisia oikeuksia.

– On oikeus koulutukseen ja sosiaalitukiin. Joidenkin mielestä liiankin isot oikeudet.

Maanselkä kertoo esimerkin siitä, kuinka perustuslaillisiin oikeuksiin ei niin vain puututakaan.

– Kun Sipilän hallitus meinasi 2016 jäädyttää toimeentulotuen indeksin, perustuslakivaliokunta totesi, ettei niin voi tehdä.