Kansanedustaja Antero Laukkanen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, että aikooko oikeusministeriö ryhtyä toimenpiteisiin, jotta holokaustin kieltäminen kirjattaisiin rikoslakiin muiden eurooppalaisten maiden esimerkkien mukaisesti.

– Holokaustin kieltäminen on selkeästi kirjattava rikoslakiin. Onko hallitus tietoinen siitä, että Suomi ei ole noudattanut riittävällä tavalla Euroopan neuvoston puitepäätöstä vakavan antisemitismin ilmenemismuotojen torjunnassa, Laukkanen kysyy kirjallisessa kysymyksessään.

Holokaustin kiistäminen on kielletty useassa maassa, kuten Belgiassa, Itävallassa, Liechtensteinissa, Luxemburgissa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa, Saksassa, Israelissa ja Sveitsissä.

Suomen hallituksen on otettava antisemitismin torjunta vakavasti

Saksan lain mukaan holokaustin kiistäminen täyttää rikoksen tunnusmerkistön kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Rikoksesta voi saada jopa viiden vuoden vankeusrangaistuksen. Nyt Facebook on kieltänyt postaukset ja ryhmät, jotka kiistävät juutalaisten joukkotuhonnan tapahtuneen tai vääristelevät sen historiaa.

– Myös Suomen hallituksen on otettava antisemitismin torjunta vakavasti, Laukkanen sanoo.

Hän muistuttaa, että monissa maissa holokaustin kiistäminen on kriminalisoitu, mutta Suomessa saa vapaasti painaa ja levittää kirjoituksia ja painotuotteita, joissa kielletään holokausti tai vähätellään sen merkitystä ihmiskunnalle.

Monet holokaustin kyseenalaistajat puolustelevat toimintaansa sananvapaudella. Euroopan komissio, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja YK:n ihmisoikeuskomitea ovat kuitenkin torjuneet väitteet, joiden mukaan holokaustin kiistämisen kieltäminen lailla olisi ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja kansainvälisen ihmisoikeuksien julistuksen kanssa.

Antisemitismi lisääntyy Suomessa ja Euroopassa uusimman EU:n perusoikeusviraston julkaiseman raportin Juutalaisvastaisista tapahtumista EU:n jäsenvaltioissa mukaan.

Suomi on ratifioinut IHRA:n (The International Holocaust Remembrance Alliance) määritelmän antisemitismille, jossa todetaan, että ”Juutalaisen väestön kansanmurhan olemassaolon kiistäminen…on antisemitismiä”.

Keskeinen instrumentti juutalaisiin kohdistuvissa viharikoksissa on holokaustin tapahtumien kieltäminen ja vääristeleminen. Euroopan komission tietoverkkorikoksia koskevan sopimuksen lisäpöytäkirjassa vuodelta 2003 kielletään kansanmurhan tai rikosten ihmisyyttä vastaan kiistäminen, törkeä vähättely, hyväksyntä tai puolustelu automaattista tietojenkäsittelyä apuna käyttäen.

Euroopan neuvoston puitepäätöksen mukaan rasismin ja muukalaisvihan tiettyjä muotoja ja ilmaisuja tulisi torjua rikosoikeudellisin keinoin. Päätöksen artikla 1. mukaan jäsenvaltioiden on tehtävä toimenpiteitä varmistaakseen se, että yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän tai kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai sen jäseneen, säädetään rangaistavaksi.

Korkein oikeus on juuri antanut päätöksensä Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen kieltämisestä, juutalaisvastaisen natsiaatteen mukaisen toiminnan toteuttamisesta, ja todennut, että sen toiminta ei nauti yhdistysvapauden tai sananvapauden suojaa.

– Suomessa on laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Lakia voisi täydentää lisäämällä siihen holokaustin kiistämisen kieltämisen, Laukkanen ehdottaa.