Katolisella kirkolla on pitkä perinne kunakin aikana keskeisten yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyssä.

– Kirkon opetusvirka on vuosisatojen ajan käsitellyt sellaisia aiheita ja teemoja, joita nykyisin kutsumme sosiaaliopiksi tai yhteiskunnalliseksi opetukseksi, totesi dominikaaniveli Gabriel Salmela.

Katolisen kirkon yhteiskunnallisen opetuksen kulmakiviä ovat olleet paavien kiertokirjeet ajankohtaisista yhteiskunnallisista teemoista.

Helsingin katolisen kulttuurikeskuksen johtaja isä Gabriel Salmela alusti katolisen kirkon yhteiskunnallisesta opetuksesta Ajatushautomo Kompassin järjestämässä Kirkkojen yhteiskunnallinen opetus -kirjan julkaisutilaisuudessa 21. marraskuuta.

Kirkon yhteiskunnallisen opetuksen katsotaan alkavan paavi Leo XIII kiertokirjeestä Rerum Novarum 1891. Se käsitteli teollisen vallankumouksen aiheuttamia muutoksia yhteiskuntaan ja työntekijöiden asemaan. Johannes Paavali II pyrki voimakkaasti edistämään demokratiapyrkimyksiä ja vastaamaan kylmän sodan ja Neuvostoliiton hajoamisen seurauksiin. Benedictus XVI toi esiin globalisaation ja ekologisen kestävyyden kysymykset. Paavi Franciscus on asettanut etusijalle erityisesti köyhät ja marginalisoituneet ihmiset.

Isä Gabriel Salmela muistutti, että kirkon perinteinen ydintehtävä on ollut edistää sovitusta ja rauhaa.

Paavi Franciscus liittää totuuden, oikeudenmukaisuuden ja armollisuuden yhteen toteamalla, että kaikkia kolmea tarvitaan, jotta rauha voitaisiin saavuttaa.

– Nykyinen paavi Franciscus liittää totuuden, oikeudenmukaisuuden ja armollisuuden yhteen toteamalla, että kaikkia kolmea tarvitaan, jotta rauha voitaisiin saavuttaa ihmisten kesken.

– Paavillinen opetus on velvoittavaa kirkon yli miljardille jäsenelle. Lisäksi se on osoitettu ’kaikille hyvän tahdon ihmisille’ eli kaikille, jotka voivat vapaasti omassatunnossaan tutkia esitettyä opetusta. Kirkolla, paavilla, piispoilla tai papeilla ei ole suoraa poliittista vaikutusvaltaa, koska heillä ei ole siihen mandaattia uskovilta ja vielä vähemmän Jumalalta.

Poliittinen vaikuttaminen ja yksityiskohtaisten ratkaisujen etsiminen on maallikkojen tehtävä.

– Maallisen esivallan ei ole vain sallittava uskonnollinen toiminta vaan myös edistettävä sitä, Salmela korosti.

Valtiovallan toiminnan valtuudet ja velvollisuudet rajoittuvat ajallisen yhteisen hyvän edistämiseen, ja sen on tunnustettava jäsentensä uskonnollinen elämä, turvattava sen harjoittaminen niin yksityisesti kuin julkisesti sekä edistettävä sitä. Valtiovalta ylittää valtuutensa, jos se rohkenee määräillä tai estää uskonnollista toimintaa.

Katolisen kirkon yhteiskuntaopin ensisijainen lähtökohta on jokaisen ihmisen luovuttamaton ja jakamaton ihmisarvo sikiämisestä hautaamiseen asti.

Salmelan mukaan katolisen kirkon yhteiskunnallisesta opetuksesta on löydettävissä seitsemän avainteemaa, jotka sisältyvät Yhdysvaltain katolilaisen piispojen konferenssin kokoamaan asiakirjaan.

Niistä ensimmäinen on ihmiselämän pyhyys ja yksilöpersoonan arvokkuus.
– Katolisen kirkon yhteiskuntaopin ensisijainen lähtökohta on jokaisen ihmisen luovuttamaton ja jakamaton ihmisarvo sikiämisestä hautaamiseen asti.

Toinen on kutsumus perheeseen, yhteisöön ja yhteisen hyvän edistämiseen.
– Äidin ja isän muodostama yhteisö on kasvualusta rakkauden, oikeudenmukaisuuden sekä kaiken inhimillisen elämän kehittymiselle.

Katolisessa kirjossa ajatellaan, että ihmisen persoonan kehitys perheessä ja muissa pienyhteisöissä on edellytys laajemman yhteisen hyvän toteutumiselle.

– Tämä korkeampi yhteinen hyvä on sosiaalisesti rauhallinen, turvallinen ja vakaa järjestys yhteiskunnassa. Sen saavuttaminen edellyttää oikeudenmukaisuuden toteuttamista. Aina, kun tätä tasaavan oikeudenmukaisuuden velvoitetta laiminlyödään, syntyy väkivaltaa, Salmela kuvasi kirkkonsa näkemyksiä.

Yhteiskunnan ja erityisesti valtion velvollisuus on puolustaa ja edistää yhteistä hyvää.

– Ihmisten omassatunnossa pitäisi kuulua ääni, joka muistuttaa köyhien asiasta. Se tuo velvollisuuden tarjota oikeudenmukaisella tavalla jokaiselle mahdollisuus tuoda oma panoksensa yhteiseksi hyväksi ja siten osallistua aktiivisesti yhteiskunnan elämään sen täysivaltaisina jäsenenä.

Isä Gabriel Salmelan mukaan “Köyhien asialla oleminen” ei ole iskulause, joka asettaisi yhden ryhmän toista vastaan.

– Pikemminkin se muistuttaa, että köyhien osattomuus ja voimattomuus haavoittaa koko yhteisöä.

Työn merkitys on suurempi kuin vain elannon tienaaminen, vaikka työ on ainakin teoriassa hyvin tehokas lääke köyhyyttä vastaan.

– Työ on tapa osallistua Jumalan luomistyön kehittämiseen, ylläpitämiseen ja ihmiselämän tarkoituksen täyttämiseen. Työn tekemisen arvokkuuden varjeleminen edellyttää työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista.

Lähimmäisen rakastaminen ei tunne maantieteellisiä rajoja.

Katolinen kirkko haluaa muistuttaa, ettei lähimmäisen rakastaminen tunne maantieteellisiä rajoja.

– Ihmiskuntana olemme yksi perhe huolimatta niistä moninaisista, kulttuurisista, etnisistä, kielellisistä, taloudellisista tai ideologisista eroista, jotka saattavat vallita. Meidän on huolehdittava ihmiskuntaperheemme sisarista ja veljistä, missä tahansa he sattuvatkaan olemaan.

– Paavi Paavali VI opetti, että mikäli haluat rauhaa, työskentele oikeudenmukaisuuden puolesta. Evankeliumin mukaan kirkko ja sen jäsenet ovat kutsutut erityisesti rauhantekijöiksi.

Ihmisiä velvoittaa myös vastuu luomakunnasta.

– Kristityt ovat kutsutut pitämään huolta lähimmäisistään ja ympäristöstään tällä planeetalla eli elämään yhteydessä Jumalaan ja koko hänen luomakuntaansa. Todellinen ekologinen lähestymistapa sisältää aina sosiaalisen näkökulman. Huolen kantaminen ympäristöstä on liitettävä vilpittömään rakkauteen kanssaihmisiämme kohtaan ja järkähtämättömään sitoutumiseen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen.

Isä Gabriel Salmela korosti, ettei katolisen kirkon sosiaalinen opetus ole vain kirjoja ja tutkimusta, vaan myös hyvin konkreettisesti opetusta ja sosiaalista työtä.

Katolisella kirkolla, johon kuuluu lähes viidennes maailman väestöstä on ympäri maailmaa yli 73 000 lastentarhaa, yli 100 000 alakoulua, 49 000 yläkoulua, ja niissä noin 60 miljoonaa lasta. Lisäksi pari miljoonaa opiskelijaa on sekä katolisissa lukioissa ja että yliopistoissa. Laupeuden työtä tekee päivittäin 5 000 sairaalaa, 15 000 vanhainkotia, 9 000 orpokotia ja 12 000 avioliittoneuvontakeskusta.

Tilaisuuden keskustelussa todettiin, että katolisen kirkon sosiaaliopetuksella on ollut suuri vaikutus kristillisdemokraattisen ideologian muovatumiselle.

Kirkkojen yhteiskunnallinen opetus -kirjan julkaisuseminaari pidettiin lauantaina 21.11. Helsingin Lähetyskirkossa. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Ajatushautomo Kompassin Facebook -sivuilla. Kirjan tilaus kompassi.org-sivulta.

Lue lisää aiheesta: Kirkkojen yhteiskunnallinen opetus -kirja avaa viiden kirkkokunnan yhteiskunnallista opetusta – ”Teoksen on tarkoitus olla keskustelun avaus”