Marko Tolonen ensi kertaa ehdolle kuntavaaleissa: ”Haluan edistää KD:n politiikkaa – moni arvokonservatiivi etsii nyt poliittista kotia”
4.12.2020 klo 18:38
Henkilöt
Kristiina Kunnas
Espoon tuore kuntavaaliehdokas, korvausjohtaja Marko Tolonen käy kolmella kärjellä kuntavaalikampanjaansa. – Yleisteemani ovat arvot, joilla haluan herätellä niitä kaltaisiani, jotka eivät kuitenkaan ole vielä löytäneet Kristillisdemokraatteja. Käytännölliset ja konkreettiset vaaliteemani ovat koulutus ja yrittäjyyden edistäminen.
Marko Tolosella on luokanopettajavaimo sekä seitsemän lasta, joista kaksi on vielä peruskoulussa ja yksi lukiossa.
– Siitä kiinnostus peruskouluun, joka on Suomen tärkein koulu. Toinen tärkeä teemani on edistää kaikkea sitä, joka mahdollistaa yritysten asemoitumisen kotikaupunkiini.
– Näistä asioista minun on helppoa keskustella. Talousajattelultani olen markkinaliberaali ja politiikassa haluaisin ajatella aina ensisijaisesti enemmän yhteisen kakun kasvattamista, kuin sen jakamista. Jälkimmäisen osaavat kaikki, hän huomauttaa.
Koronajoulu on Tolosen perheessä erilainen. Kaksivuotinen saunaprojekti on tullut päätökseensä ja Tolosen klaani pääsee saunomaan täysin uudessa pihasaunassa.
Tolonen on ensi kertaa kuntavaaliehdokkaana.
– Olen minä aina suhtautunut politiikkaan intohimoisesti. Monen kokoomuslaisen tai keskustalaisen ehdokkaan kampanjaa olen ollut mukana auttamassa jo 1980-luvulta lähtien, Marko Tolonen kertoo.
Hän ei kuitenkaan erityisesti pidä esillä olemisesta. Se saattaa olla syy siihen, ettei hän ole aiemmin itse asettunut ehdolle lukuunottamatta yksiä seurakuntavaaleja, joissa tuli valituksi.
Tolonen liittyi vuosi sitten Kristillisdemokraatteihin.
– Asettumalla ehdolle haluan edistää puolueen menestystä. Kristillisdemokraattien politiikan koen olevan lähinnä omia arvojani.
– KD:n ohjelma on muuten sellainen, että ainakin 20 % suomalaisista pitäisi sitä itselleen parhaana, jos tietäisi, Tolonen väittää.
Hän kuvailee itsensä arvokonservatiiviksi, jonka talousajattelu on markkinaliberaali.
Tolonen on toiminut koko työuransa vakuutus- ja finanssialalla. Nyt hän työskentelee vakuutusyhtiön korvausjohtajana.
Hän asustelee Espoossa luokanopettajavaimonsa ja kolmen lapsen kanssa. Neljä aikuistunutta lasta on muuttanut kotoa.
– Olen jo kaksinkertainen ukkikin, Tolonen kertoo.
Omat juuret ovat Pohjois-Pohjanmaan Pudasjärvellä. Siellä Marko kasvoi yhdeksänlapsisen perheen neljäntenä. Lapsuus oli tavallista ja turvallista. Äiti oli terveydenhoitaja, ammattitaiteilija-isä työskenteli kotiateljeessa.
– Työntekoa sain opetella kehystämällä tauluja. Kesäisin tein erilaisia töitä suvun leipomoyrityksessä. Syyskesän yöt ravustettiin Iijoella.
Tolonen opiskeli Rovaniemellä ja Tampereella 1980-luvulla. Helsinkiin hän tuli töiden perässä 1989. Hän avioitui 1991 ja pariskunta muutti Espooseen 1992.
– Joten Espoo on jo vahvasti osa identiteettiäni, hän tunnustaa.
Espoo on jo vahvasti osa identiteettiäni.
Korona on vaikuttanut työskentelytapoihin. Yhdeksän kuukauden ajan Tolosen johtamassa yksikössä kuten koko yhtiössäkin on tehty paljon etätöitä.
– Nyt enintään neljännes on kerrallaan työpaikalla ja arjessa meillä on käytössä kaikki THL:n suositukset.
– Etätöillä turvaamme henkilökuntaa ja asiakkaitamme sekä hajautamme riskejä, jotta voisimme turvata asiakaspalvelun myös siinä tilanteessa, että tulisi sairastumisia. Tämä on onnistunut yllättävän hyvin.
– Mutta niin minä kuin moni muukin meillä kaipaa kyllä jo työpaikan sosiaalisia suhteita.
Kaupungistuminen on jatkunut Suomessa jo vuosikymmeniä, huolimatta hallitusten kokoonpanoista.
– Siksi vastakkainasettelu maakuntien Suomen ja kasvukeskusten Suomen välillä on pääosin retoriikkaa, jota käytetään poliittisena keppihevosena.
– Toisaalta alueilla on tapahtunut myös paljon myönteistä, esimerkkinä Lapin kehitys viimeisen 20 vuoden aikana. Alueilla on meillä hyvä infra ja paljon omia vahvuuksia, mutta toki kehittämispanostuksia myös tarvitaan.
Tolonen kannattaa paikallista sopimista.
– Mielestäni yksi helpoimmista ja tehokkaimmista aluepoliittisista ratkaisuista olisi luopua työehtosopimusten yleissitovuudesta. Tämä lisäisi yritysten halukkuutta investoida alueille, joissa palkkatasolla voisi kilpailla. Palkansaajien elintaso ja varsinkin elämän laatu voisi silti olla hyvin kilpailukykyinen.
Tolonen muistuttaa, ettei kunnissa ole hallitus – oppisitio -asetelmaa.
– Otetaan silti mallia erinomaisesta eduskuntaryhmästämme. Kristillisdemokraattisella eduskuntaryhmällä fokus on ollut erityisesti viime aikoina siinä, miten me saisimme entistä useamman työkykyisen töihin ja yhteistä kakkua kasvatettua.
Kun teemme työmme hyvin, KD on mukana seuraavassa hallituksessa, joka palauttaa isänmaamme kaikella tavalla kestävän politiikan tielle.
– Kunnissa ykkösasiana pitäisi olla halu tehdä kunnasta yrityksille mahdollisimman houkutteleva. Jos tämä onnistuu ja verotulot kasvavat, meillä on varaa moniin hyviin asioihin. Julkisista palveluista minun sydäntäni lähinnä on peruskoulu. Se on Suomen tärkein koulu. Hallituksen ajama oppivelvollisuusiän nosto vie mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää laadukasta perusopetusta.
– Kun teemme työmme hyvin, KD on mukana seuraavassa hallituksessa, joka palauttaa isänmaamme kaikella tavalla kestävän politiikan tielle, jolloin muun muassa tämä oppivelvollisuuden pidennys kuopataan, Tolonen uskoo.
Hän kannustaa hyvään työhön.
– Sitä on hankkia ehdokkaita kuntavaaleihin ja samalla uusia jäseniäkin.
– Meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet juuri nyt, sillä niin moni arvokonservatiivi etsii uutta poliittista kotia, Tolonen muistuttaa.