Lakivaliokunnan enemmistön toiminta rasismintorjunnan toimintasuunnitelman käsittelyssä herättää ihmetystä perussuomalaisissa ja kristillisdemokraateissa.

Lakivaliokunnassa on ollut käsittelyssä hallituksen tiedonanto koskien EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaa vuosille 2020-2025.

Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen sekä kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen vaativat, että valiokunta laatisi asiasta lausunnon eduskunnan Suurelle valiokunnalle, mutta valiokunnan enemmistö kieltäytyi ajatuksesta.

Vihapuheeksi leimataan nykyään helposti kaikki sellaiset ilmaisut, jotka eivät sovi kohteena olevan henkilön tai ryhmän omiin arvopohjiin.

Rasisminvastaisen toimintasuunnitelman tavoitteena on tehostaa nykyisiä rasismin ja syrjinnän vastaisia toimia. Tavoite on kannatettava, mutta tiedonantoa koskevaa Suomen kantaa leimaavat edustajien mielestä kuitenkin vahvasti hallituksen aatteet ja ideologia.

Kristillisdemokraattien Antero Laukkasen mukaan hallituksen käsitys rasismin torjunnasta ilmenee esimerkiksi niin kutsutun vihapuheen torjuntana.

–  Hallituksen mukaan nollatoleranssi rasismille ei riitä, vaan rasismia tulee aktiivisesti torjua eri keinoin. Rikoslaki tai mikään muukaan laki ei sisällä vihapuheen määritelmää, mutta vihapuheeksi leimataan nykyään helposti kaikki sellaiset ilmaisut, jotka eivät sovi kohteena olevan henkilön tai ryhmän omiin arvopohjiin.

Laukkanen viittaa esimerkiksi esitutkinnan aloittamiseen sosiaalisessa mediassa julkaistun Raamatun sitaatin vuoksi. Hänen mielestään se on resurssien tuhlausta.

– Kun Suomi ilmoittaa yhtyvänsä komission kantaan siitä, että rasismina tulee huomioida ”tiedostamattomat ennakkoluulot, jotka voivat olla haitallisia”, niin ollaan jo oudolla tiellä, jossa jo tiedostamatonta ajattelua pidetään tuomittavana. Kaikkien tulisi olla tällaisesta suuntauksesta huolissaan, Laukkanen arvioi.

Tiedonanto sisältää myös kirjauksia positiivisen erityiskohtelun hyödyntämisestä.

–  Yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten, esimerkiksi vammaisten, tukeminen on julkisessa ja yksityisessä toiminnassa perusteltua. Erityiskohteluun turvautuminen esimerkiksi etnisen alkuperän tai kansalaisuuden perusteella ei sen sijaan useinkaan ole objektiivisesti arvioiden välttämätöntä. Tätä näkökohtaa ei valitettavasti ole otettu huomioon Suomen kannassa, perussuomalaisten Mari Rantanen sanoo.

Suomen kannassa komission tiedonantoon tuodaan rasismia kohtaavina ryhminä esiin erilaiset vähemmistöt, esimerkiksi maahanmuuttajat.

– Suomen kannasta ei millään tavalla käy ilmi, että myös enemmistöryhmiin kuuluvat ihmiset, kuten kantasuomalaiset, voivat kokea rasismia vähemmistöön kuuluvien maahanmuuttajien taholta ja esimerkiksi joutua tällaisten henkilöiden tekemien terrorismirikosten uhreiksi. Hallituksen suhtautuminen omien kansalaistensa suojeluun rasismilta ja viharikoksilta on ilmeisen puutteellista, Tynkkynen puolestaan kritisoi.

Myös perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri ihmettelee valiokunnan enemmistön näkemystä.

– Että lakivaliokunta ei lausuisi asiasta mitään ottaen huomioon, että tiedonannossa otetaan kantaa muun muassa rikosoikeudelliseen vastuuseen ja sen keskeisiin periaatteisiin sekä yhdenvertaisuuteen, jotka kuuluvat olennaisesti valiokunnan toimialaan.