Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä, kertoo Sitran tuore selvitys.

Pandemian leviämiseen liittyvät rajoitukset ovat pakottaneet ihmiset järjestämään arkensa uusiksi. Vaikka pandemia on aiheuttanut paljon vahinkoa ja huolta, tilanne on tarjonnut myös tilaisuuden omaksua kestävämpiä elintapoja. Suuri osa kaupunkilaisista on liikkunut enemmän lähiluonnossa, hyödyntänyt kotia ja kaupunkitilaa monipuolisemmin ja panostanut kotimaiseen, kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Toisaalta julkisen liikenteen osuus kaikesta liikenteestä on kärsinyt yksityisautoilun suosion kustannuksella.

Sitran Elämäntavat pandemian jälkeen (Lifestyles after lockdown) -selvityksessä on koottu yhteen yli 1 500 suomalaisen kaupunkilaisen näkemys siitä, miten arki pandemian aikana on muuttunut ja mistä muutoksista suomalaiset haluavat pitää kiinni.

Syyskuussa 2020 toteutetussa kyselyssä oli mukana asukkaita Suomen suurimmista kaupungeista: Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Tampereelta, Turusta, Oulusta, Jyväskylästä ja Lahdesta. Kesäkuussa 2020 kyselyn taustalle toteutettiin syvähaastatteluja 20:lle niin sanotulle edelläkävijäryhmän edustajalle, jotka ovat kulutuskäyttäytymisen eturintamassa ottamassa käyttöön uusia arjen palveluita ja tavaroita. Kokonaisuutta täydennettiin eri alojen asiantuntijahaastatteluilla.

– Kyselytutkimus osoittaa, että kansallisylpeys on noussut tähän asti onnistuneen korona-hoidon ansiosta. Arvostamme paikallisuutta ja suomalaista osaamista uudella tavalla, kommentoi Sitran johtava asiantuntija Sari Laine.

Yli 42 prosenttia kyselyyn vastanneista oli liikkunut pandemian aikana enemmän kodin lähiympäristössä sekä -luonnossa ja 14 prosenttia aikoi jatkaa tätä. 19 prosenttia vastanneista kertoi, että oli harrastanut enemmän kotimaanmatkailua ja jopa 35 prosenttia kertoi ostaneensa aiempaa enemmän kotimaassa tuotettua ruokaa.

35 prosenttia kertoi ostaneensa aiempaa enemmän kotimaassa tuotettua ruokaa.

Selvityksen mukaan luottamus omaan kykyyn tehdä muutoksia on kasvanut. On havaittu, että valinnoilla, hyvinkin pienillä, on seuraamuksia ja hyväksymme yhteisvastuun isojenkin yhteiskunnallisten muutosten edessä. ​

Uusien tavaroiden sijaan ihmiset kaipaavat enemmän myös kokemuksia ja elämyksiä.

– Sellaisten kokemusten, jotka yhdistävät oppimista, elämyksellisyyttä ja irtiottoa arjen tutusta ympäristöstä, kysyntä on kasvanut, Laine kertoo.

– Itsensä kehittäminen ja matkailu halutaan yhdistää, esimerkiksi erilaisten kurssien ja retkien muodossa.

Ulkomaanmatkojen ja ostoskeskuksissa ajanvieton sijaan kaivataan paikallisia luontoon liittyviä kestäviä elämyspalveluita ja tukea oman osaamisen kehittämiseen luovilla tavoilla. Matkailijoille suunniteltujen kokemusten sijaan kysyntää olisi elämyksille, joiden avulla pääsee lähelle paikallisen yhteisön toimintaa.

Kyselyn mukaan kaupungit ovat olleet pandemian aikana edelleen suosittuja asuinpaikkoja, mutta niitä kohtaan on uusia toivomuksia. Kriisi on tuonut esiin kaupunkien viheralueiden ja läheisten luontoalueiden merkityksen läheisten kohtaamis- ja vapaanvieton paikkoina.

Kestävän ja hyvän elämän ratkaisuille on entistäkin suurempi kysyntä, mutta yritykset ja instituutiot ovat vastanneet tähän hitaasti.

– On olemassa selvää näyttöä siitä, että ihmiset ovat valmiita muuttumaan, mutta yhteiskunta, instituutiot ja yritykset ovat vastanneet hitaasti tähän kysyntään, kommentoi Sitran projektijohtaja Markus Terho.

– Nyt olisi kuitenkin oiva hetki kuunnella ihmisiä ja pistää uutta vaihdetta silmään palvelujen ja tuotteiden suunnittelussa ja tarjonnassa.

Jotta uudet palvelut kohtaisivat arjen toiveet, kestävämpään elämäntapaan liittyviä ratkaisuja kehittävillä yrityksillä ja instituutiolla on oltava syvällisempi ymmärrys ihmisten arjesta. Yritysten uusien liiketoimintamallienhyötyjä ja toimintaympäristössä vaadittavia muutoksia avaa Sitran toinen uunituore selvitys, Omistamisen muutos kiertotaloudessa. Tähän asti liiketoiminnan logiikka on perustunut pitkälti siihen, että jokainen omistaa paljon tavaroita, joiden elinkaari on lyhyt ja käyttöaste vähäinen. Jatkossa omistajuus voi entistä useammin säilyä palvelun tuottajalla koko tuotteen elinkaaren ajan.

Muutos edellyttää uusia valmiuksia, yhteistyötä ja tietoa siitä, miten muuttuvaan kysyntään voidaan parhaiten vastata ja miten sitä voidaan vauhdittaa niin, että meillä kaikilla on mahdollisuus rakentaa oma tapa elää hyvää kestävää elämää.