Kahden miljoonan kilometrin mies Jorma Rienoja pyrkii Raumalla valtuustoon – ”Kotiuduin uuteen kotikaupunkiin heti”

7.1.2021 klo 19:36 Kotimaa Kristiina Kunnas

Uusi vuosi toi Jorman Rienojan elämään kuntavaalit, sillä hän lähti ehdolle Rauman kaupunginvaltuustoon. – Verkostoituminen ja luottamustoimet uudessa kotikaupungissa kiinnostavat kovasti, edustajana ja myyntipäällikkönä vuosikymmenet Suomea kiertänyt Rienoja kertoo.

Kun vaimon työ vei Rienojan perheen ensin Hausjärveltä Ylöjärvelle ja sitten Ylöjärveltä Raumalle, ei Jorma Rienoja säikähtänyt. Matkatöitä reilut 30 vuotta tehnyt mies on sopeutumisen mestari.

– Kaksi yötä uudessa paikassa ja olen kotonani, Rienoja toteaa.

Sosiaalinen elämänmalli on kulkenut koko ajan mukana. Häntä jos ketä voi kutsua vahvasti verkostoituvaksi.

– Puolentoista tunnin päivittäiset sauvakävelytkin keskeytyvät raumalaisten kanssa juttelemisiin, hän naurahtaa.

Rienoja toimi aikanaan Hausjärvellä perusturvalautakunnassa ja vammaisneuvostossa. Nyt hän on kevään kuntavaaleissa Kristillisdemokraattien ehdokkaana Raumalla. Kaupunginvaltuustossa istuvat tällä hetkellä Sauli Ahvenjärvi ja Johanna Vainila.

Kahden miljoonan kilometrin miehelle reilut 30 vuotta myynti- ja markkinointityössä sairaalamaailmassa toi paljon kavereita, ystäviä ja tuttuja kaikkialle Suomeen. Eniten hän kävi niillä paikkakunnilla, joissa on isot sairaalat.

– Liikkuvassa työssä sain mahdollisuuden tavata aina ystäviä majoittuessani eri paikkakunnille.

Rienoja vältti monia matkatyötä tekeviä vaanivan ”hotellikuoleman”. Eikä häntä myöskään houkutellut kapakoissa roikkuminen.

– Toki tapasin kavereita ja ystäviä niin kuppiloissa kuin kahviloissakin.

– Periaatteeni on aina sama, niin asuinpaikan muutoksessa kuin hotelliin menossakin: älä jää sisälle vaan lähde ulos!

Palautetta antamalla saa oikeasti vaikutettua. Halusin itse palvella asiakkaitani mahdollisimman hyvin, ja se edellyttää osaamista ja ihmisten huomioimista. Sitä odotan myös muilta palveluammatissa olevilta.

Hän oppi antamaan palautetta kiertäessään markkinointityössä.

– Huomasin, että palautetta antamalla saa oikeasti vaikutettua. Halusin itse palvella asiakkaitani mahdollisimman hyvin, ja se edellyttää osaamista ja ihmisten huomioimista. Sitä odotan myös muilta palveluammatissa olevilta. Olen todennut, että positiivinen palaute aiheuttaa tietenkin pitemmän myönteisen reaktion kuin negatiivinen, mutta myös negatiivisen palautteen voi antaa positiivisen hengen kautta.

Kun Rienoja jäi myyntipäällikön työstä eläkkeelle muutama vuosi sitten, olisi voinut luulla muutoksen iskevän rajuna. Taakse jäivät yli 4 000 hotelliyötä ja jatkuva paikkakuntien vaihdos. Mies alkoi olla arkisin kotosalla.

Mutta muutos ei ollut vaikea, väittää myönteisesti elämään suhtautuva mies.

– Verkostot eivät hävinneet mihinkään, minun oli erittäin helppo eläköityä. Käyn samoja keskusteluja puhelimitse vanhojen tuttujen kanssa heidän kuntapolitiikastaan ja elämästään.

Sairaaloista ja sote-palvelujen toimivuudesta on tullut jopa harrastus. Hän aloitti työuransa sairaaloiden ensiapupisteissä joissa hän työskenteli ensihoitajan tyyppisissä tehtävissä.

Lapsuudenkotiaan Kuusankoskella Rienoja kuvaa epäpoliittiseksi. Politiikkaa silti seurattiin, ja tutuksi tuli Kristillisdemokraattien (silloisen Suomen Kristillisen Liiton) toiminta. Puolueen ensimmäinen kansanedustaja Raino Westerholm asui muutaman kilometrin päässä.

Rienojan verkosto ja elämänkokemus tekevät hänestä mainion ehdokkaan mille tahansa puolueelle. Hän kuitenkin valitsi Kristillisdemokraatit.

– Pidän siitä, että nykyisen puheenjohtajan aikana Kristillisdemokraatit on profiloitunut selkeäksi politiikan toimijaksi.

– KD:n arvopohja on se, että se huomioi ensisijaisesti ihmisen, eikä vaikkapa teollisuuden ja kaupan toimialaa.

Rienojan verkosto ja elämänkokemus tekevät hänestä mainion ehdokkaan mille tahansa puolueelle. Hän kuitenkin valitsi Kristillisdemokraatit.

– Kuntapolitiikka ei ole mielestäni puoluepolitiikkaa, vaan eri puolueiden kanssa yhteistyötä ja yhdessä tekemistä kunnan hyväksi.

Rienojan teemat kuntavaaleissa nousevat hänelle tärkeimmistä asioista. Lyhyesti sanottuna ne ovat nuoret ja vanhat. Hän peräänkuuluttaa nuorten auttamista ja sote-palveluiden toimivuutta.

– Vuosi vuodelta tärkeämmäksi on noussut nuorten tilanne. Nykynuoriso on 10–15 vuoden kuluttua päättämässä meidänkin asioistamme.

– Kaupungin ja kolmannen sektorin eri toimijoiden pitää tehdä yhdessä työtä nuorten parissa ja heidän hyväkseen niin, että syrjäytyminen ja vakavat ongelmat voidaan ennaltaehkäistä ja eliminoida.

Sote-puolelta hän nosta kaksi asiaa esiin.

– Jokaisessa kunnassa täytyy perusterveydenhuollon sektori saada nostettua toimivaksi.

Raumalla on entisen aluesairaalan ”häntänä” jäänyt erikoissairaanhoidon poliklinikoita.

– Mutta ongelmana on lääkäreiden saatavuus. Lääkäripalvelut on saatava kuntoon.

Rienoja kantaa huolta ikäihmisten hoidosta. Hän ehdottaa kotihoidon ja palvelutalojen rinnalle osaamiskeskuksia.

– Olisi mahdollistettava laadukas kotihoito, ei sellaista nopeasti kääntymässä käväisevää palvelua, joka ei ole hoivaa eikä hoitoa! Mutta sen lisäksi on saatava yhteisöllisiä ikäihmisten kohtaamisen, toiminnan ja asumisen keskuksia. Sellaisia, joissa vanhus voisi elää viimeiset vuotensa sosiaalisessa ympäristössä.

Rienoja muistuttaa, että ympäri Suomea on lakkautettuja yksiköitä. Näihin voitaisiin perustaa uuden ajan vaihtoehtoista asumista ja muita palveluita tarjoavia keskuksia.

Rienoja muistuttaa, että ympäri Suomea on lakkautettuja yksiköitä. Näihin voitaisiin perustaa uuden ajan vaihtoehtoista asumista ja muita palveluita tarjoavia keskuksia.

– Kun niissä vielä voitaisiin antaa geriatriaan erikoistuvien lääkäreiden koulutusta, olisi se monia hyödyttävä malli, hän kuvailee.

– Tuntuu, että ihmiset säilötään kotiin, kun ei ole muuta paikkaa.

Kuntavaalit pidetään keväällä, ja koronarajoitukset saattavat estää isot joukkokokoontumiset ja kampanjoinnin turuilla ja toreilla.

– Kahvilakulttuuri on koronasta huolimatta mahdollistanut ihmisten kohtaamisen, Rienoja iloitsee.

Luottamustoimet kiinnostavat. Ylöjärvellä hän toimi kirkkovaltuutettuna lähes viisi vuotta. Tehtävä katkesi Raumalle muuttoon. Mutta koskapa kirkkovaltuusto on kaikille avoin, on hän alkanut käydä kokouksissa kuuntelijana myös uudessa kotikaupungissaan. Hausjärvellä asuessaan Rienoja oli perusturvalautakunnassa ja vammaisneuvostossa, silloinkin Kristillisdemokraattien mandaatilla.

– Keskusteleva politiikka on mielestäni vaikuttavinta. Kaupunginvaltuutetun ei pitäisi kuitenkaan koskaan olla kumileimasin. Jos johtavien viranhaltijoiden esitykset eivät tunnu järkeviltä, on pystyttävä tekemään muutokset.

Rienoja on tavannut sairaalassa työskennellessään, vuosikymmenten myyntityössä ja helposti lähestyttävänä sosiaalisena ihmisenä valtavan määrän lähimmäisiä. Hänen arvionsa kohtaamistaan ihmisistä kuvastaa hänen myönteistä asennettaan – vaikka miehessä on myös aimo annos tarkkailijaa ja kriitikkoa.

– Enimmäkseen ihmiset ovat hyviä tyyppejä. Paljon riippuu siitä, miten itse kohtaan toisen ihmisen. Mikään heimokaan – vaikkapa savolaiset tai pohjalaiset – ei ole toista parempi tai huonompi, tuumii Rienoja.

– Menen itse täysin aukinaisena uusiin tilanteisiin, kerron miltä tuntuu, niin negatiiviset kuin positiivisetkin asiat. Tapani on sellainen, että jopa ensimmäisessä keskustelussa ihan vieraankin ihmisen kanssa voidaan mennä hyvin syvällisiin asioihin.

Jorma Rienoja, ehdolla Rauman kaupunginvaltuustoon

• 67-vuotias
• myyntipäällikkö, eläkkeellä
• asuu Raumalla vaimonsa Hannan kanssa, joka toimii Rauman seurakunnassa johtavana perheneuvojana
• toiminut aiemmin Hausjärvellä perusturvalautakunnassa ja vammaisneuvostossa sekä Ylöjärvellä kirkkovaltuutettuna ja johtokunnissa
• harrastaa sauvakävelyä, musiikkia, sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä

Jorma Rienoja viime kesänä meren äärellä Raumalla. – Asuinpaikan muutos ei ole ollut ongelma, ja minun on ollut helppo kotiutua. Kaikki on kiinni siitä, jääkö seinien sisäpuolelle vai lähteekö ulos. Eikä telttapaaluja saa lyödä liian tiukasti kiinni, hän muistuttaa.

 

 

 

 

 

 

 

Ylös