– Hoitamaton C-hepatiitti on kallis yhteiskunnalle, lääkäri-kansanedustaja Sari Tanus muistuttaa

10.2.2021 klo 11:08 Politiikka Samuli Rissanen

C-hepatiitti on Suomen yleisin virushepatiitti. Hoitamattomana se voi johtaa maksakirroosin ja maksasyöpään.

Vaikka hoito on aiempaa helpompaa nykyaikaisella lääkityksellä, hoitomäärissä ei ole päästy tavoitteisiin eikä hoitoon pääsy ole valtakunnallisesti tasa-arvoista.

– Taudin diagnosoinnin ja hoitamisen lisäksi korostan myös näiden potilaiden kohtaamisen merkitystä. Monet ovat eri syistä haasteellisessa elämäntilanteessa, johon apua ja tukea voidaan tarvita useammalta taholta. Välittävä, aidosti välittävä kohtaaminen voi olla alku suuremmallekin elämänmuutokselle sitä tarvitseville. Usein tarvitaan ymmärryksen lisäksi pitkäjänteisyyttä ja pitkäaikaista tukea, mutta lääkehoidon lisäksi tähän panostaminen kannattaa, lääkäri-kansanedustaja Sari Tanus sanoo.

C-hepatiittitartuntaan ja sen hoitoon liittyy hän mukaansa edelleen paljon ennakkoluuloja. Hoidon tulisi olla nykyistä kattavampaa, jotta tautitaakkaa pystyttäisiin pienentämään. C-hepatiitti aiheuttaa usein tartunnan saaneelle ahdistusta ja pelkoa.

– Hoitamalla C-hepatiitti mahdollisimman nopeasti ja laajasti avopuolella säästetään myös erikoissairaanhoidon kustannuksista.

Hoitamattomana C-hepatiitti voi johtaa maksakirroosiin ja pahimmillaan maksasolusyöpään.
– Hoitamalla C-hepatiitti mahdollisimman nopeasti ja laajasti avopuolella säästetään myös erikoissairaanhoidon kustannuksista. Näin ehkäistään uusia infektioita ja myös pitkällisen HCV-infektion aiheuttamia muita vakavia maksasairauksia ja vähennetään inhimillistä kärsimystä, Tanus muistuttaa.

Viime vuonna Suomessa todettiin 1121 hepatiitti C -tartuntaa. Tartunnan saanut ei usein tiedä tartunnasta, sillä C-hepatiitti on yleensä alkuvaiheessa oireeton. Suuri osa tartunnan saaneista jää kuitenkin viruksen kantajaksi ja he voivat levittää tartuntaa edelleen.

– C-hepatiitin testaus ja hoito on saatava jalkautettua laajalti perusterveydenhuoltoon terveysasemille, neuvoloihin ja opiskelijaterveydenhuoltoon samoin kuin matalan kynnyksen terveysneuvontapisteisiin, huumehoito- ja päihdepalveluyksilöihin sekä kaikkiin vankiloihin, Tanus muistuttaa.

Viime vuonna hoidettiin noin 2000 C-hepatiittidiagnoosin saanutta. Hoitamattomia tartunnan saaneita arvioidaan olevan kaikkiaan noin 21 000. STM:n asettaman työryhmän tekemä C-hepatiitin hoitopolku valmistui 2019.

– Tehokas, hyvin siedetty ja helposti käytettävä tablettimuotoinen lääkitys on ollut saatavilla, mutta siitä huolimatta viime vuonna hoidettiin vain vajaat 10 prosenttia arvioiduista C-hepatiitin kantajista. Tämä on aivan liian pieni luku. On päästävä parempaan, Tanus vaatii.

Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström muistuttaa, että kuntapäättäjien olisi ymmärrettävä, että C-hepatiitin ehkäiseminen ja varhainen hoito kannattaa, sillä hoitamattomana se on yhteiskunnalle kallis sairaus.

– Hoidon olisi saatava kattamaan kaikki tartunnan saaneet, myös huumeita käyttävät henkilöt. Koronapandemia ei saa olla syy hoitamattomuudelle Suomessa, hän muistuttaa.

Högströmin mielestä on huolestuttavaa, että uusien tartuntojen määrä ei ole laskenut eikä hoidettujen tartunnan saaneiden määrä ole noussut C-hepatiittistrategiasta ja hoitopolusta huolimatta.

– Joillakin paikkakunnilla on jo päästy parempiin hoitolukuihin, mutta hoidon saanti ei ole valtakunnallisesti tasa-arvoista, Högström arvioi.

C-hepatiitti vaatii tarttuakseen verikontaktin. Yleisin C-hepatiitti on suonensisäisiä huumeita käyttävillä. Tartunnan voi saada myös esimerkiksi steriloimattomilla välineillä tehdystä tatuoinnista, ennen vuotta 1990 tehdystä verensiirrosta tai sukupuoliyhteydessä. Se voi myös tarttua synnytyksessä äidistä lapseen.

STM julkaisi vuonna 2016 Suomen ensimmäisen C-hepatiittistrategian. Strategian pitkän aikavälin tavoitteena on kaikkien hepatiitti C -kantajien hoito ja hepatiitti C:n ilmaantuvuuden ja kroonisen tartunnan saaneiden määrän lasku. Tavoitteena on päivittää strategia vuoden 2021 aikana. Suomi on sitoutunut WHO:n tavoitteeseen eliminoida C-hepatiitti vuoteen 2030 mennessä.

Hepatiitti C -hoidon tila ja tulevaisuuden näkymät Suomessa

Munuais- ja maksaliiton ja Abbvien järjestämässä virtuaalisessa päättäjäseminaarissa 17.2. klo 8.30–10.20 keskustellaan, millaisia haasteita C-hepatiittiviruksen hoidossa on Suomessa ja miten jatkossa voitaisiin hoitaa yhä useampi tartunnan saanut.

Seminaarin avaa tilaisuuden koollekutsuja kansanedustaja, erikoislääkäri Sari Tanus.

Median edustajat ovat tervetulleita seuraaman päättäjäseminaaria. Osallistumislinkin saa ilmoittautumalla [email protected]

Ylös