Seinäjoen KD-ehdokas Aki Ruotsala kokee olevansa ihmis-ihminen jonka on nyt pakko olla  poissa ihmisten ilmoilta.
– Elämänpiirini on pienempi kuin pihamme rusakoilla. Mutta nyt on todella tullut elettyä perhearkea. Sitä pitää arvostaa, sanoo kahden pienen lapsen isä, palvelujohtaja Ruotsala.

– Postilaatikko – jääkaappi – työhuone – lenkkipolku – päiväkoti, selostaa Aki Ruotsala päivärytmiään.

Laaja etätyösuositus on voimassa, ja sitä Ruotsala myös noudattaa. Hän aloitti viime vuoden heinäkuussa Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston työnvälitys- ja yrityspalvelujen palvelujohtajan pestissä.

Hänellä on pari tusinaa alaista, joista puoliakaan hän ei ole vielä tavannut.

–  Esimiestyön kannalta se on haaste. Toisaalta perhe-elämän yhteensovittaminen työhön on nyt sujunut.

– Tämä on supistanut elämää, elinpiiri on nyt pienempi kuin pihamme rusakoilla.

–  Koen olevani ihmis-ihminen, joka kärsii siitä kun ei pääse näkemään ihmisiä, Ruotsala harmittelee.

Hyvä puoli poikkeusoloissa on perheen kanssa eläminen.

– Perhearjesta saan nyt hyvät ja huonot puolet. Sitä pitää osata arvostaa.

– Toki ehdottomasti odotan innolla sitä, että rajoitukset loppuvat. Sekin näyttää väistämättömältä, että moni toimintatapa työelämässä muuttuu pysyvästi. Vanhaan ei ole enää paluuta vaan edessä on uusi normaali.

Ruotsalan mukaan Suomi on nyt harjoitellut poikkeusoloja ja etätöitä laajana ihmiskokeena.

– Avoin vuorovaikutus on omalla kohdalla hyvin tärkeä ja iso osa ammattitaitoa, joten sen puute tuntuu.

– On tällä ajalla ollut myös yhteiskunnallista merkitystä. Sosiaalisen median negatiivisten lieveilmiöiden rooli on kasvanut. Kuplautuminen on vahvistunut.

Sosiaalisen median negatiivisten lieveilmiöiden rooli on kasvanut. Kuplautuminen on vahvistunut.

– Kun kirjoittaa nimimerkin tai profiilin takaa, se tehdään ja tulkitaan kärkkäästi. Tämä kiihdyttää poliittisessa yhteydessä eriytymistä.

– Jos taas kohtaa fyysisesti, joko turuilla ja toreilla tai jopa puhelimessa, viesti inhimillistyy, Ruotsala analysoi.

Hän on huomannut samaa ilmiötä jopa puolueen omalla sisäisellä KD-keskustelupalstalla.

– Pitäisi arvioida itseään kriittisesti. Välitöntä palautetta on hyvä antaa, mutta pitää osata keskustella hyvässä mielessä.

Ruotsala aloitti viime heinäkuussa Etelä-Pohjanmaan te-toimiston työnvälitys- ja yrityspalveluiden palvelujohtajana. Hän siirtyi tehtävään Kuortaneen elinkeinovastaavan hommista.

Ruotsalalla olisi kaksi työpistettä Seinäjoella, toinen Alvar Aallon kadun Ely-keskuksessa ja toinen te-toimistossa rautatieaseman rakennuksessa.

–  Palvelemme työnantaja-asiakkaita. Erityisesti palvelualalla on koettu isoja muutoksia nyt koronan aikana.

– Pääasiassa meidän tehtävänä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen, Ruotsala kiteyttää.

Etelä-Pohjanmaalle kyllä syntyy työpaikkoja.

– Mutta osaavaa työvoimaa on vaikeuksia saada. Monen yrityksen kasvun este on tämä.

Ruotsala kertoo, että esimerkiksi särmääjiä, koneistajia ja hitsaajia on eläköitymässä runsaasti.

– Etelä-Pohjanmaan vahvaan metalliteollisuuden alihankintaverkostoon ei kerta kaikkiaan meinaa löytyä valmiita osaajia.

Etelä-Pohjanmaan vahvaan metalliteollisuuden alihankintaverkostoon ei kerta kaikkiaan meinaa löytyä valmiita osaajia.

– Toisaalta olemme saaneet myös onnistumisia. Joihinkin auringonlaskun aloiksi tuomittuihin tehtäviin – kuten tekstiiliteollisuuteen – on saatu osaajia rekrykoulutuksen avulla. Kotimainen vastuullinen kuluttaminen on saattanut jatkaa pitkien perinteiden perheyritysten elämää.

Ammattikoulutuksen haasteet ovat valtakunnallisia. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan matala kansainvälisyyden taso näkyy Ruotsalan mukaan vaikkapa siinä, että vaihto-opiskelijoiden on vaikea saada harjoittelupaikkoja.

– Pohjoismaissa ja Suomessa rakenteellinen työttömyys on suurempaa kuin Etelä-Euroopassa. Se johtuu työelämämme korkeista vaatimuksista.

– Yhteensovittaminen on haastava yhtälö. Sote-alalle ei tahdo olla tarpeeksi imua, ja kuitenkin hoitajamitoitus tarkoittaa lisääntyvää tarvetta hoitajille.

– Meidän on kehitettävä oppisopimuskoulutusta ja työperäisen maahanmuuton prosesseja, Ruotsala sanoo.

Perhe palasi Satakunnasta Etelä-Pohjanmaalle muutama vuosi sitten. Ruotsala pyrkii uuden kotikaupunkinsa Seinäjoen valtuustoon.

– Voi toki sanoa, että palasin kotiin Etelä-Pohjanmaalle. Mutta en palannut samaan vanhaan, enkä pystynyt jatkamaan siitä, mistä lähdin. Kotikuntakin muuttui.

Voi toki sanoa, että palasin kotiin Etelä-Pohjanmaalle. Mutta en palannut samaan vanhaan, enkä pystynyt jatkamaan siitä, mistä lähdin. Kotikuntakin muuttui.

Seinäjoki on suhteellisesti Suomen eniten kasvava maakunnan keskuskaupunki. Maakunnasta muuttaneita nuoria aikuisia on paljon, joten Ruotsala on siinä suhteessa omiensa joukossa.

– Tosin kuntavaaleissa ei ikäisiäni miehiä ole pilvin pimein ehdokkaana, 36-vuotias Ruotsala toteaa.

– Oman ammattini kautta minulla on näköalapaikka kotimaakunnan tilanteeseen. Toisaalta elän tosi vahvasti nuoren aikuisen perhearkea.

– Tosi vahva ajatus on se, että oma elämäntilanne voi hyödyttää päätöksentekoa. Se on väline lähteä puolustamaan kotikaupunkia ja ajamaan lapsiperheiden asioita, sillä yhteistä  tarttumapintaa on hirveästi.

Hänen mielestään Seinäjoki on ehdokkaalle ”kiitollinen ja herkullinen” kaupunki.

– Seinäjoella syntyvyys on isoista kaupungeista suurinta. Kaupungin pitää pystyä ajattelemaan asukkaansa parasta. Voisiko se helpottaa ruuhkavuosiaan elävän nuoren aikuisen elämää nykyistä enemmän?

Ruotsala antaa esimerkin. Jos perheen naapurissa sattuu olemaan yksityinen päiväkoti, niin voisiko kaupunki kohdella yksityisiä ja julkisia palveluntuottajia samalla tavalla antamalla virikesetelin. Lapsen voisi sillä laittaa muutamaksi tunniksi päivässä päiväkotiin, jos vaikka sattuisi olemaan lisäksi vauva kotona, kuten usein on.

– Nyt tämä mahdollisuus on vain julkisiin päiväkoteihin. Matka niihin saattaa olla useita kilometrejä.

– Miksei lähipäiväkotia voisi hyödyntää? Siitä syntyisi toimivaa arkea ja hyvää elämää. Eikä perheen tarvitsisi hankkia esimerkiksi toista autoa vain siksi, että elämä vähän helpottuisi, Ruotsala ehdottaa.

 

Kuka kiittää kotiäitiä tai -isää?

Aki Ruotsala on päättänyt ottaa arvokkaana ja tärkeänä tehtävänä pienten lasten arjesta huolehtimisen.

– Olen haastanut itseäni. Aiemmin ajoin pidempää työmatkaa, ja puoliso oli kotona lasten ollessa pieniä. Nyt tilanne on se, että vastuuni arjen pyörittämisestä ja lasten hyvinvoinnista on paljon suurempi, Ruotsala kertoo.

Hän on kuullut viestejä perheiden hajoamisesta ja nuorten vanhempien loppuunpalamisista.

– Siksi ajattelen, kuinka positiivinen tämä elämänvaihe on.

Toisin kuin työelämän projekteissa, pienen lapsen vanhemmuudesta ei juuri tule palkintoja ja kiitosta.

– Siksi voin kuvitella, että monen työelämästä kotiin jäävän vanhemman on vaikea motivoida itseään. Yritän ottaa tämän arvokkaana ja tärkeänä tehtävänä. Vanhemmuus vaatii itsensä johtamista, Ruotsala on huomannut.

Vanhemmuus vaatii itsensä johtamista.

– Mutta olemme myös onnekkaita vaimoni kanssa, sillä takaisin Pohjanmaalle muutettuamme lapset saavat olla isovanhempiensa kanssa: appivanhemmat asuvat vartin matkan päässä ja omat vanhempani kolmen vartin.

36-vuotias Ruotsala on virkistävä poikkeus ehdokasjoukossa. Hänen ikäisiään miehiä ei ole liiemmin ehdolla.

– En väitä, että ikäiseni olisivat itsekkäämpiä kuin muut. Vapaa-ajasta vain kilpaillaan nykyään niin paljon. Lapsiperheen arki syö sikana, hän tokaisee.

– Muksu vaatii muutakin kuin iPadin. Tarvitaan rytmin ja rutiinin ylläpitäminen, ei niinkään harrastusta, vaan loputtomasti aikaa yhdessä. Siinä on sitten pohdittava, missä välissä itse ehtii vaikkapa lenkille tai hiihtämään.

– Voisi olla laajemman yhteiskunnallisen keskustelun paikka, että entäpä jos lapset saisivat tulla mukaan erilaisiin tekemisiin. Minun sukupolvelleni ja vielä nuoremmille se voisi aivan hyvin sopia.

Seinäjoen KD-ehdokas Aki Ruotsala

• 36-vuotias
• palvelujohtaja, HTM, KTM
• vaimo ja kaksi lasta
• KD:n puoluevaltuuston puheenjohtaja
• Vaasan vaalipiirin varakansanedustaja
• EP-osuuskaupan edustajiston jäsen
• KD Nuorten puheenjohtaja 2011–2012
• toiminut aiemmin kaupunginvaltuutettuna Kauhavalla, Kristillisdemokraattisessa eduskuntaryhmässä avustajana ja suunnittelijana sisäministeriössä
• harrastaa metsästystä, suunnistusta, talvella 2021 hiihti 500 km